epätrendikäs ruokablogi

Muutamasta voitaikinalevystä ja veriappelsiinista saa nopeasti askarreltua herkulliset kahvipullat. Jos haluaa oikein herkutella, pullan - viineriksikin näitä voinee kutsua - päälle voi pursottaa valkosuklaakuorrutuksen.

Veriappelsiiniviinerit

3 pientä (100 g) levyä voitaikinaa

2 isoa veriappelsiinia

1 kananmuna

3 rkl ruokokidesokeria

(50 g valkosuklaata)

Ota voitaikinalevyt pakasteesta leikkuulaudalle sulamaan puoleksi tunniksi ja laita uuni lämpiämään 225 asteeseen.

Kun voitaikina on sopivasti sulanut, jaa levyt pitkittäin kahteen osaan, kieritä paloista noin 40-45 cm pitkä ”köysi”, kierrä se kiepille ja laita uunipellille leivinpaperin päälle. Kun kaikki kuusi voitaikinakieppiä on rullattu, leikkaa veriappelsiineista kuoret pois ja leikkaa kumpikin appelsiini kolmeksi viipaleeksi. Paina taikinakieppien pohja hiukan matalammaksi, voitele taikina vatkatulla kananmunalla, painele veriappelsiiniviipale jokaisen viinerin keskelle ja ripottele pinnalle ruokokidesokeria.

Kypsennä uunin keskitasolla 15-20 minuuttia. Tavalliset voitaikinaleivonnaiset kypsyvät 10-12 minuutissa, mutta mehukas appelsiiniviipale kostuttaa taikinaa sen verran että kypsymiseen tarvitaan normaalia pidempi aika jotta pohja ei jää ihan raa’aksi.

Jäähdytä kypsät leivonnaiset. Sulata valkosuklaa juuri ja juuri juoksevaan muotoon ja viimeistele viinerit valkosuklaalla.

Nämä maistuvat parhailta kohta leipomisen jälkeen kun suklaa on ehtinyt uudelleen jähmettyä.

Virallisesti kiinalaisten tärkein juhla, uusi vuosi, alkaa tänä vuonna 25. tammikuuta. Kokonaista 15 päivää kestävän perhejuhlan kohokohta on 8.2. vietettävä lyhtyjuhla. Lisää aiheesta osoitteessa chinesenewyear sekä Helsingin kaupungin ja Suomi-Kiina seuransivuilta. Sieltä selviää myös mitä tuo punainen kuori ( 红包 ) tarkoittaa.

Kiinalaisen horoskoopin mukaan Rotan vuonna syntyneet ihmiset tunnetaan vastakkaiseen sukupuoleen kohdistuvasta viehätysvoimastaan. Mutta viileyteen kääriytynyt viehätysvoima kätkee heidän sisuksiinsa äärimmäistä aggressiivisuutta ja suorasukaisuutta. Rotat ovat luovia ja kekseliäitä, nopeaälyisiä ja seurallisia. He työskentelevät ahkerasti saavuttaakseen päämääränsä ja hankkiakseen omaisuutta. He ovat usein myös henkilöitä, jotka pyrkivät täydellisyyteen. Rotta-ihmiset ovat yleensä taloudellisia ja säästäväisiä. He vihastuvat helposti ja rakastavat juoruamista. Rotat voivat olla myös suvaitsemattomia ja vehkeileviä. He ovat sangen kunnianhimoisia ja useimmiten myös menestyviä. He tulevat parhaiten toimeen Lohikäärmeiden, Apinoiden ja Härkien kanssa.

Ja kuten aina juhlittaessa, ruoka on tärkeää. Kiinalaiseen uuteen vuoteen kuuluu runsaat tarjoilut mm kevätrullat, täytetyt taikinanyytit (dumplingit), höyrytetty kala, hotpot sekä nuudelit joiden kanssa tarjoillaan monenlaisia lihoja, kanaa, mereneläviä tai tofua. Poimin meiltä muutaman ”kiinalaisen” reseptin eli suomalaiseen makuun sovellettuja kohtalaisen helppoja ja maukkaita ruokia, jotka jossain määrin etäisesti saattavat muistuttaa kiinalaisia annoksia. Klikkaamalla ruoan nimeä pääsee reseptiin.

San choy bau eli possua salaattikääreessä

Retiisi-wontonkeitto

~~Pekingin~~ Helsingin ankkaa epätrendikkään keittiön tapaan

Normaalisti tähän aikaan vuodesta blogipäivitys kuuluisi aloittaa sanoilla ”ihanan mausteinen lihapata lämmittää talven pakkasilla, klassikkoruoka chili con carne...” Mutta kun Helsingissä tämä tammikuu on ollut virallisesti yhtä lämmin kuin keskimäärin Milanossa tai Amsterdamissa eikä luntakaan ole näkynyt kuin yhtenä aamuna ohuena hileenä maassa ja hiukan autojen katolla, niin chili con carnea on vähän vaikea mainostaa ”lämmittäväksi talviruoaksi”. Ehkä täytyy vain pysyä siinä tärkeimmässä asiassa ja hehkuttaa chili con carnen herkullista makua vuodenajasta riippumatta.

Kun ensi kerralla kaupan lihahyllyn edessä mietit, laittaisiko lihapullia vai mureketta, unohda kumpikin ja tee chili con carne. Valmista ensin juustokastike, joka saa rauhassa jäähtyä ja makuuntua. Chili con carne on hyvää juuri valmistettuna, mutta kuten useimmat pataruoat, se on vieläkin parempaa seuraavana päivänä lämmitettynä, kun maut ovat saaneet tasaantua. Ohje on kuudelle.

Cheddarkastike

2 dl kermaa

150 g raastettua cheddarjuustoa

0,5 tl juustokuminaa

0,5 tl paprikajauhetta

0,5 tl sipulijauhetta

ripaus cayennea

(Tämän kastikkeen cheddarin pitää ehdottomasti olla oikeaa 100% cheddaria, ei mitään yksittäispakattua sulatejuustoa jossa on vain noin 25% cheddaria ja 75% erilaisia apu-, lisä- ja täyteaineita.)

Kuumenna kerma ja raastettu cheddar kattilassa koko ajan sekoittaen niin että juusto sulaa kuuman kerman joukkoon. Lisää mausteet, sekoita hyvin ja anna kastikkeen jäähtyä vähintään tunnin ajan. Sekoittele silloin tällöin kastikkeen jäähtyessä. Tarjoile kastike lämpimän juoksevana, mutta ei kuumana.

Creme fraiche kastike

300 g creme fraichea

Creme fraichea ei mausteta, ainoastaan sekoitetaan notkeaksi. Tarjoile kastike kylmänä.

Chili con Carne (naudan jauheliha)

1 rkl voita

400 g naudan jauhelihaa

1 rkl ruokaöljyä

1 sipuli pieninä kuutioina

1 sellerinvarsi pieninä kuutioina

2 valkosipulinkynttä ohuina viipaleina

1-2 tuoretta chiliä (laji ja voimakkuus oman maun mukaan) hienonnettuna

1 tl juustokuminaa

400 g tomaattimurskaa

3 rkl tomaattisosetta

1 rkl fariinisokeria

0,5 tl paprikajauhetta

2 rkl limettimehua

2 tl punaviinietikkaa

240 g (nettopaino) kidneypapuja (tölkki)

2 dl kiehuvaa vettä

1 tl oreganoa

10 tippaa tabascoa

mustapippuria

(suolaa)

tarjoiluun basmatiriisiä (tai tortillachipsejä), avokadoviipaleita ja hienonnettua lehtipersiljaa.

Kuumenna kasarissa voi ja ruskista siinä jauheliha kahdessa erässä. Mausta suolalla ja mustapippurilla ja laita sitten jauheliha odottelemaan. Kuumenna kasarissa ruokaöljy ja kuullota siinä sipuli, selleri, valkosipuli ja chili. Lisää juustokumina, tomaattimurska, tomaattisose, fariinisokeri ja paprikajauhe, sekoita hyvin ja anna kiehahtaa. Lisää ruskistettu jauheliha, limettimehu, valutetut kidneypavut, kiehuva vesi sekä oregano ja keittele miedolla lämmöllä noin puolisen tuntia välillä sekoitellen. Jos seos tuntuu kuivuvan, lorauta joukkoon vielä pikku tilkka kiehuvaa vettä. Mausta lopuksi tabascolla, mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla.

Tarjoile keitetyn basmatiriisin (tai tortillachipsien), avokadon ja reseptin kastikkeiden kanssa. Viimeistele hienonnetulla lehtipersiljalla.

Rapeat grissinit valmistuvat lähes huomaamatta siinä sivussa kun keittiössä tekee jotain muuta. Italialainen leipätikkutaikina vaivautuu koneessa ja kohoamisen jälkeen se vain maustetaan, muotoillaan tikuiksi ja paistetaan pikaisesti. Yllättävän pikaisesti nämä myös katoavat leipäkorista. Näitä pitäisi muistaa leipoa useammin…

Yrttiset grissinit

1,5 dl kädenlämpöistä vettä

2 tl kuivahiivaa

1 tl sokeria

4 dl vehnäjauhoa

1 tl hienoa merisuolaa

1 dl raastettua parmesaania

2 rkl hyvää oliiviöljyä

0,5 tl karkeaa merisuolaa

0,5 tl sipulijauhetta

1 tl kuivattua oreganoa

0,5 tl fenkolinsiemeniä

sopivasti chilihiutaleita

Sekoita kulhossa vesi, hiiva sekä sokeri ja odota 10 minuuttia kunnes hiiva herää. Sekoita keskenään vehnäjauho, hieno merisuola sekä parmesaani ja sekoita se nesteen joukkoon. Kaada pinnalle oliiviöljy ja alusta taikina yleiskoneessa (taikinakoukku) noin 12 minuuttia.

Valmiin taikinan pitäisi nyt olla pehmeää ja notkeaa, mutta ei takerru sormiin.

Taputtele taikina noin 10 x 30 cm levyksi, peitä tuorekelmulla ja anna kohota tunnin ajan.

Hierrä mausteet morttelissa hienojakoiseksi jauheeksi sillä välin kun taikina kohoaa. Laita uuni lämpiämään 220 asteeseen.

Kauli kohonnut taikina hiukan matalammaksi ja jaa se keskeltä kahtia, sitten molemmat puoliskot edelleen keskeltä kahtia ja sama vielä kerran. Nyt pöydällä on 8 (aika liki samankokoista?) taikinapalaa, jotka jokainen leikataan vielä kolmeen suunnilleen samankokoiseen osaan > yhteensä 24 pientä pötköä. Sirottele mausteseos taikinapötköjen päälle ja ala rullata niistä pitkiä grissinejä. Ihan viimeksi rullaa grissinit kierteelle siten että vasemmalla kädellä rullaat taikinan toista päätä itseäsi kohti ja toista päätä oikealla kädellä ulospäin. Nyt mausteseos näkyy kierteenä grissinin pinnalla.

Asettele uunipellille leivinpaperille 12 grissiniä parin sentin päähän toisistaan ja työnnä pelti uuniin kuudeksi minuutiksi. Kuuden minuutin kohdalla avaa luukku ja käännä leipätikut leivinpaperilla yläpuoli alaspäin jotta molemmat puolet saavat hyvän värin ja paista vielä toiset 6 minuuttia. Tarkkaile grissinien väriä ettei pääse kärähtämään. Paista sitten toinen pellillinen samoin.

Tällä reseptillä ei ole mitään tekemistä minkään superfoodin kanssa ja vielä vähemmän minkään kulhoruoan kanssa. Tämä on syötävää, joka on tarkoitus nauttia kavereiden kanssa olohuoneen sohvalla katsellessa amerikkalaisen jalkapallon huipputapahtumaa, NFL-liigan loppuottelua (=Superbowl). Superbowlia keräännytään katsomaan isommissa ja pienemmissä porukoissa ja kuvioon kuuluu tietenkin pelin lomassa naposteltavat sopivat eväät asiaan kuuluvine juomineen. Mekin kokosimme eräänlaisen superbowlin tai tarjottimen, jollaisen voi laittaa valmiiksi minkä tahansa tapahtuman seuraajia varten. Siinä on sopivasti proteiinia sekä hiilareita ja kasviksia, joten se antaa riittävästi energiaa omien kannustamiseen.

Useimmille suomalaisille NFL-liigaa tärkeämpi on jääkiekon MM-loppuottelu (ainakin jos Suomi pelaa siinä). Tästä ohjeesta riittää noin neljälle ja isompaa porukkaa varten otetaan kertotaulu käyttöön.

Tarjottimella on pekoniin käärittyä broileria ja halloumia, kolme dippikastiketta, grissinejä (katso edellinen päivitys), porkkana- ja kurkkutikkuja sekä jälkiruoaksi cantaloupemelonia.

Pekoniin käärittyä kanaa ja halloumia

450 g (1 pkt)broilerin luuttomia reisipaisteja

1 pkt amerikan pekonia

1 pkt halloumijuustoa

Marinadi/sivelykastike

1rkl kalakastiketta

1 rkl soijakastiketta

1 rkl teriyakikastiketta

1 rkl seesamiöljyä

1 limen mehu

4 rkl juoksevaa hunaja

½ tl valkosipulijauhetta

Sekoita kulhossa sivelykastikkeen aineet ja tarkista maku. Onko sopivasti suolaisuutta, happamuutta, makeutta? Paloittele reisipaistit 2-3 palaan. Puolita pekoniviipaleet pituussuunnassa. Kääri yksi kananpala kerrallaan pekonisuikaleeseen. Paloittele halloumi sopivan moneen palaan, jotta saat nekin käärittyä loppuihin pekonisuikaleisiin. Käytin valmistukseen AirFryeria, jolla saa aikaan rapsakan pinnan friteerauksen tapaan, mutta ilman öljyä. Ainoa öljy oli sivelykastikkeessa oleva seesamiöljy. Sivelin broileripaketit kastikkeella ja kypsensin 200°C lämmöllä 14 minuuttia. Nostin ne pois korista, laitoin tilalle halloumikääröt ja ne valmistuivat 8 minuutissa 200°C:ssa. Käänsin kummankin satsin puolivälissä ja sivelin pinnalle lisää kastiketta, mutta ei olisi ehkä ollut välttämätöntä.

Jos kypsennät kanakääröt uunissa, voit laittaa ne (ei halloumeja) ennen kypsennystä noin tunniksi marinadiin. Nosta ne leivinpaperin päälle uunipellille ja kypsennä 220°C uunissa 30 – 40 minuuttia. Käännä ne puolivälissä ja sivele marinadilla. Lisää samalla halloumit ja sivele myös ne marinadilla molemmin puolin.

Bloody Mary dippikastike

1tlk tomaattimurskaa

1 rkl tomaattipyreetä

1 rkl Worchestershire -kastiketta

1 tl tabascoa

1 limen mehu

1 ½ tl piparjuuritahnaa

½ tl rouhittua mustapippuria

½ tl chilijauhetta

1 tl murskattuja kuivattuja sellerinlehtiä tai 1 pieni sellerinvarsi

½ - 1 dl vodkaa

Jos käytät varsiselleriä, niin hienonna se veitsellä pieneksi. Laita kaikki ainekset blenderiin/monitoimikoneeseen ja sekoita. Tarkista maku ja lisää potkua tarvittaessa. Mausteiden oikea määrä menee aina henkilökohtaisen maun mukaan.

Chimichurri dippikastike

1 dl hyvää oliiviöljyä

3 rkl punaviinietikkaa

1 dl hienonnettua (lehti)persiljaa

3 hienonnettua valkosipulinkynttä

1 punainen mieto chili hienonnettuna

1 tl kuivattua oreganoa

1 tl hienoa merisuolaa

1 tl sokeria

1 tl sitruunan mehua

0,5 tl mustapippuria myllystä

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna makuuntua viileässä tunnin verran ennen käyttöä.

Blue cheese dippikastike

2 dl kermaa

125 g hyvää sinihomejuustoa (Saint Agur)

pari tippaa hunajaa

Kuumenna kerma ja sulata joukkoon sinihomejuusto pieninä paloina. Jos seos tuntuu liian paksulta, lisää lopuksi sopivasti kermaa. Mausta hunajalla, sekoita hyvin ja jäähdytä jääkaappikylmäksi.

Aina ei ahkerakaan kotikokki jaksa innostua päivittäisestä ruoanlaitosta, jolloin varastossa pitää olla sellaisia reseptejä, joilla perheelle saa maukasta ruokaa nopeasti ja helposti. Pika-apu löytyy kaupan pakastealtaalta ja juusto/makkarahyllyltä. Paljon kasviksia, hiukan makkaraa sekä juustoa joka sulaa kuuman ruoan joukkoon kastikkeeksi. Kasvisten terveellisyys kompensoi makkaran mahdolliset haitat.

Makkara-kasvisvuoka uunissa

1 pussi (500 g) pakastettuja isoja uunikasviksia (porkkana-punajuuri-sipuli)

1-2 pussia (à 200 g) pakastettuja parsakaalinkukintoja

1 rkl hyvää ruokaöljyä

ripaus hienoa merisuolaa ja pari rouhausta mustapippuria myllystä

1 paketti makkaraa oman maun mukaan (meillä ”HKBleu”)

100 g hyvää sinihomejuustoa (meillä Saint Agur)

Kuumenna uuni 225 asteeseen.

Kaada kasvikset uunivuoan pohjalle, lisää öljy, suola sekä mustapippuri ja sekoita. Laita vuoka uuniin ja kypsennä kasviksia 20 minuuttia.

(Kuori muovikuori pois makkaroista.) Viillä makkaroihin viiltoja, tiivistä kasviksia sen verran että vuokaan tulee makkaroille tilaa, laita makkarat vuokaan ja vuoka takaisin uuniin. Paista toiset 20 minuuttia tai kunnes makkarat alkavat olla sopivasti ruskistuneita.

Nosta vuoka ulos uunista ja murustele heti sinihomejuusto kuumien kasvisten päälle, jolloin juusto sulaa ja toimii kastikkeena. Sinihomejuusto on täydellinen makupari punajuurelle ja parsakaalille. Nauti sopivien (sinappi, ketsuppi tms) lisukkeiden kanssa.

Koska nykyisin millään runebergiksi nimitettävän syötävän reseptillä tai ulkonäöllä ei näytä enää olevan mitään väliä, vaan kaikki on ”runebergia” missä vain on vähänkin jotain punaista valkoisen renkaan keskellä (jos enää niitäkään tarvitaan), epätrendikäs ruokablogi esittelee Suomen ensimmäiset Runebergin kaalikääryleet.

Tämän helpompaa runebergien valmistaminen ei enää voi olla. Puhumattakaan, että nämä eivät sisällä edes pahaa sokeria, ei ainakaan lisättynä, paitsi ehkä vähän puolukkahillossa. Eikä gluteenia, mikäli täytteessä on käytetty riisiä tai jotain muuta luontaisesti gluteenitonta. Eikä edes lihaa, jos se on korvattu vaikkapa sienillä. Siis tosi terveelliset runebergit ja kuka sanoo, että runebergit pitäisi nauttia kahvipöydässä? Yhtä hyvin ne voi syödä lounaaksi tai päivälliseksi. Voihan?

Siispä kun haluat päivittää runebergisi tähän päivään, hae kaupasta kaalikääryleitä (tai tee ne itse), lämmitä ne, leikkaa päät tasaisiksi että kääryle pysyy lautasella pystyssä ja tarjoile kääryleet valkoisen majoneesirenkaan ja punaisen puolukkahillosilmän kera, äläkä ota tätä ateriaa liian vakavasti ;)

Vuokaruokaan upotettuna kasviksia tulee syödyksi enemmän kuin huomaakaan. Munakoiso, tomaatti ja kesäkurpitsa kutistuvat niin pieneksi, että suositusten ”puoli kiloa päivässä” hupenee melkein yhdellä aterialla. Monet inhoavat munakoisoa siksi, että siitä tulee kypsennettynä jotenkin vetelän ja limaisen tuntuinen, mutta oikealla esikäsittelyllä tämä ”limaisuus” on helppo välttää. Reseptistä riittää neljälle.

Munakoiso-jauhelihavuoka

2 isoa munakoisoa

1 iso kesäkurpitsa

4-5 isoa luumutomaattia (tai puoli kiloa pienempiä)

ruokaöljyä

hienoa merisuolaa

ripaus sokeria

mustapippuria myllystä

2 rkl voita

1 tl kuivattua oreganoa

0,5 tl kuivattua timjamia

0,5 tl kuivattua basilikaa

1 iso punasipuli

2 valkosipulinkynttä

400 g naudan jauhelihaa

1 iso (125 g) Mozzarella Bufala (helpoiten saatavilla ”Pirkan parhaat”)

0,5 dl hienonnettua lehtipersiljaa

Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen kiertoilmalle. Ota esille kaksi uunipeltiä ja peitä ne leivinpaperilla.

Leikkaa tomaatit ja kesäkurpitsa puolen sentin viipaleiksi ja levitä ne uunipellille leivinpaperin päälle. Pirskottele tomaattiviipaleiden päälle ruokaöljyä ja sen päälle hiukan merisuolaa, ripaus sokeria ja muutama rouhaisu mustapippuria mylllystä. Kesäkurpitsaviipaleet eivät tarvitse muuta kuin ripauksen suolaa.

Leikkaa munakoisot noin puolen sentin paksuiksiksi viipaleiksi ja upota viipaleet jääkylmään veteen 10-15 minuutiksi. Tämä (taikatemppu?) estää munakoisoa imemästä liikaa öljyä ja lötkistymästä pilalle kypsennettäessä. Taputtele sitten viipaleet kuiviksi, levitä ne vierekkäin uunipellille leivinpaperin päälle ja sivele tosi ohuelti ruokaöljyllä. Ripottele lopuksi munakoisoviipaleiden päälle hiukan hienoa merisuolaa. Työnnä pellit uuniin ja kypsennä kasvisviipaleita 30-40 minuutin ajan.

Sillä välin kun kasvikset kypsyvät, kuori punasipuli ja leikkaa se pieniksi kuutioiksi. Kuori valkosipulinkynnet ja leikkaa nekin hienoksi. Sulata paistinpannulla voi, lisää kuivamausteet sekä sipulikuutiot ja kuullota matalalla lämmöllä niin kauan että sipuli alkaa pehmetä. Lisää valkosipuli ja kuullota vielä hetken aikaa. Kaada mausteet pannulta hetkeksi jäähtymään. Ruskista sitten jauheliha kuumalla pannulla kahdessa erässä ja kun kaikki nämä ovat valmiit, yhdistä sipuli-mausteseos sekä jauheliha ja lisää pannulle pari desiä kiehuvaa vettä. Hämmentele aineksia sen verran että enin neste haihtuu. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Ota pellit ulos uunista ja muuta uunin lämpötila 225 ylä-alalämmöksi. Vuoraa noin 20x30 cm uunivuoka leivinpaperilla. Levitä vuokaan puolet munakoisoviipaleista ja sen päälle puolet jauhelihaseoksesta. Jauhelihan päälle kesäkurpitsa- ja tomaattiviipaleet ja sitten loppu jauhelihaseos. Peitä ainekset munakoisoviipaleilla ja tiivistä ainekset kevyesti painelemalla. Revi pinnalle Mozzarella Bufala pieninä paloina, laita vuoka uuniin ja kun mozzarella noin 15-20 minuutin kuluttua on sulanut, ruoka on valmista. Viimeistele hienonnetulla lehtipersiljalla.

Viime kesänä säilöin torilkauppiaalta löytämiäni valkoisia kurkkuja ja jääkaapin nollalokerossa oli muutama valkoinen porkkana sekä valkojuurikkaita. Ne kaikki ovat ruokapöydässä veikeitä yllätyksiä, kun joku valkoinen kasvis yhtäkkiä maistuukin maustekurkulta, porkkanalta tai punajuurelta. Ei niitä kuitenkaan pidä säilyttää liian pitkään, joten valkoiset porkkanat ja valkojuuret päätyivät nyt soppaan. Niistä tuli valkoista borssikeittoa. Valkoisia maustekurkkuja jäi vielä runsas purkillinen. Tällä reseptillä ei ole mitään tekemistä puolalaisen valkoisen borssin kanssa, vaan on muuten ihan tavallinen, mutta valkoisista kasviksista valmistettu borssikeitto, jonka ruokaisuutta on lisätty siskonmakkarapalleroilla. Ihan valkoista tästä keitosta ei valitettavasti saa aikaan, sillä valkoisista kasviksista huolimatta lihaliemi antaa keitolle rusehtavan sävyn. Paitsi ehkä jos sekoittaisi smetanan keiton joukkoon sen sijaan, että laittaa sitä vain nokareen keiton päälle. Mutta hyvää tämä ”väärän värinen borssikeitto” oli joka tapauksessa.

Borssikeitto valkoisista kasviksista

1 l lihalientä

250 g valkokaalia

2 - 3 valkoista porkkanaa

100 g juuriselleriä

2 valkosipulinkynttä

1 sipuli

1 rkl rypsiöljyä

1 rkl kirkastettua voita

400 g pikkelöityjä valkojuurikuutioita (resepti täällä)

1 valkoinen maustekurkku (tehdään kuten resepti täällä)

1 tl kuivattua timjamia

2 laakerinlehteä

500 g siskonmakkaroita

½ tl mustapippuria myllystä

1 – 2 rkl valkojuurten pikkelilientä

½ – 1 tl hienoa merisuolaa (riippuu lihaliemen suolaisuudesta)

1 prk smetanaa

(lehtipersiljaa koristeeksi)

Raasta kaali, porkkanat sekä juuriselleri karkeaksi raasteeksi ja valkosipuli hienoksi raasteeksi. Hienonna sipuli. Valuta pikkelöidyt valkojuurikuutiot siivilässä ja ota liemi talteen. Paloittele maustekurkku pieniksi palasiksi.

Kuumenna öljy ja kirkastettu voi kattilassa ja kuullottele siinä sipuli sekä kaali-, selleri- ja porkkanaraastetta viitisen minuuttia. Lisää sitten kattilaan lihaliemi sekä valkosipuliraaste, valkojuurikuutiot, kurkkukuutiot, timjami ja laakerinlehdet. Anna porista keskilämmöllä 15 minuuttia. Mausta pippurilla ja etikkaliemellä, ja anna hautua hetken aikaa rauhassa. Puristele sitten makkarat kuoristaan pieninä palloina keiton joukkoon ja kuumenna kiehuvaksi niin, että makkarat kypsyvät. Tarkista maku ja jos pikkeliliemi on antanut liemelle liikaa makeutta, lisää pikkutilkka etikkaa ja/tai suolaa. Tarjoile smetanan kanssa.

Tournedos Rossini on klassinen ranskalainen liharuoka, joka on saanut nimensä 1800-luvun säveltäjän, Gioachino Antonio Rossinin mukaan. Reseptiin kuuluu voissa paistettu sisäfileepihvi, jonka päälle on grillattu viipale hanhenmaksaa, ja jotka tarjoillaan paahdetun briossin päällä. Annos viimeistellään mustatryffeliviipaleilla ja madeira-demiglacekastikkeella. Jos ei nyt ihan raaski lähteä ostamaan noin kalliita aineksia, niin edullisempi, mutta silti erittäin maukas ”köyhän kokin versio” valmistetaan broilerista ja maustetaan tryffelisuolalla. Hanhenmaksan korvaa Hauhalan hanhifarmin eettisesti tuotettu hanhenmaksapasteija. Ystävänpäivänä 14.2. oma kulta varmasti osaa arvostaa, jos hänelle valmistaa päivälliseksi tällaisen sovelletun ”tournedos broilerinin”. Tai jos ei silloin, niin ainakin viikonloppuateriaksi. Mikäli ostaa kokonaisen broilerin, siitä riittää aineksia toiseenkin ruokaan.

Tournedos broileriniin käytetään broilerin rintalihat ja rangasta keitetään liemi, josta valmistetaan kastike. Koivet voi paistaa erikseen johonkin toiseen ateriaan. Liemestä saa kastikkeen lisäksi kanakeiton, kun keiton joukkoon riivitään siivistä ja rangasta irtoavat lihat. Melko edullista, vaikkakaan ei mitään pikaruokaa.

Broilerin rintafileet on kypsennetty ensin sous vide –menetelmällä ja se kannattaa tehdä jo edellisenä päivänä jotta paketit ehtivät tekeytyä viileässä. Samalla keitetään myös liemi, joka sekin voi siivilöitynä odotella jääkaapissa seuraavaan päivään. (Paljon vähemmällä vaivalla toki selviää, jos ostaa pari broiskunfileetä ja paketin kanaliemikuutioita.)

Lisukkeena lautasella on kuivatuista sienistä murennetulla sienijauheella maustettuja herkkutattiviipaleita (voidaan korvata herkkusieniviipaleilla), peruna-porkkanapyreetä ja ryöpättyä pinaattia. Yhdestä broilerista tulee neljä annosta, kaksi kummastakin rintafileestä.

Tournedos Rossini (”Broilerini”)

1 kokonainen broileri

tryffelisuolaa

Irrota broilerista ensin rintalihat sekä koipireidet. Säästä ranka siipineen liemen keittoon. Koipireisien kypsentämiseen yksi resepti mm täällä.

Leikkaa rintafileet kirjan muotoon ja taputtele niitä vielä hiukan litteämmiksi. Ripottele pinnalle hiukan tryffelisuolaa ja kääri filee tiukalle rullalle tuorekelmun sisään. Rullaa päätyjä niin tiukalle niin että filee kelmun sisällä muotoutuu mahdollisimman tiukaksi paketiksi. Kääri paketti vielä toiseen kelmuun niin että se pysyy hyvin kasassa. Tee toinen samoin. Vakumoi fileepaketit tai laita ne minigrip –tyyppiseen uudelleen suljettavaan pussiin ja painele ilma pois upottamalla pussi lähes reunoja myöten veteen ja sulje tiukasti. Kypsennä fileepaketit joko sous vide –kylvyssä 68,5 asteessa 1,5 tuntia tai kattilassa hiljalleen poreilevassa kiehuvassa vedessä noin 50 minuuttia. Poista vakuumi- tai minigrip -pussi ja laita fileepaketit vähintään 8 tunniksi jäähtymään jääkaappilämpöisiksi. Näin liha pysyy paremmin muodossaan lopullisen paistamisen aikana.

kanaliemi:

2 rkl voita

broilerin ranka ilman koipireisiä ja rintalihoja

1 dl kuivaa vermuttia

2 dl kuivaa valkoviiniä

pieni pala juuriselleriä

puolikas varsiselleri

pieni porkkana

purjon valkoinen osa

pari isoa herkkusientä

pienehkö sipuli

muutama tuore timjaminoksa

muutamia mustapippureita

vettä

Leikkaa kasvikset pienemmiksi paloiksi. Leikkaa broilerin siivet irti ja ranka pariin, kolmeen osaan. Sulata kattilassa voi ja ruskista siinä broilerin palat. Possauta kuumaan kattilaan vermutti ja anna sen haihtua. Tee sama valkoviinille. Lisää kasvispalat, timjami, mustapippurit sekä vettä sen verran että ainekset peittyvät. Keitä lientä pari tuntia hiljaa poreillen ja kun liemi on valmista, siivilöi se ja jätä jäähtymään.

kastike:

25 g voita

25 g vehnäjauhoa

muutama desilitra broilerista keitettyä kanalientä

tryffelisuolaa ja mustapippuria myllystä

Sulata kasarissa voi ja lisää jauho. Kuumenna sekoitellen kunnes jauhot ovat ruskistuneet vaaleanruskeiksi. Lisää sitten lientä desilitra kerrallaan ja sekoita tasaiseksi. Kun kastike tuntuu olevan sopivan paksuista, keitä sitä vielä matalalla lämmöllä 5-10 minuuttia jotta jauho kypsyy kokonaan. Mausta tryffelisuolalla ja mustapippurilla. Ole varovainen tryffelisuolan kanssa. Se antaa makua enemmän kuin luulisikaan.

lisäksi:

porkkana-perunapyreetä (voidaan valmistaa etukäteen ja lämmittää)

herkkutatti- tai herkkusieniviipaleita

nokare voita

ripaus kuivatuista sienistä murennettua sienijauhetta

briossisämpylöitä

ryöpättyä tuoretta pinaattia

Hauhalan hanhifarmin hanhenmaksapasteijaa

hiukan tuoretta timjamia

Valmista perunasta ja porkkanasta sose ja painele se siivilän läpi jotta soseesta tulee mahdollisimman sileä.

Ruskista herkkutatti- tai herkkusieniviipaleet pannulla voissa ja mausta ne ripauksella kuivatuista sienistä murennettua sienijauhetta.

Viipaloi briossisämpylät ja paahda ne. Ota paahdetuista viipaleista rengasmuotilla broilerirullan kokoisia ympyröitä.

Ryöppää tuore pinaatti kevyesti suolatussa vedessä, siivilöi ja puristele pinaatti kohtalaisen kuivaksi.

Pura broilerirullat paketeistaan, leikkaa päät suoriksi ja kumpikin rulla kahdeksi palaksi. Ruskista rullat paistinpannulla voissa.

Yritä saada eri komponentit valmiiksi suunnilleen samoihin aikoihin ja kokoa annokset heti, jotta kaikki on lämmintä tarjoiltaessa. Mausta kauttaaltaan pienellä määrällä tryffelisuolaa ja viimeistele nokareella hanhenmaksapasteijaa ja timjamilla.

Hyvää rakastavaisten päivää ♥

Sitrushedelmien paras aika on nyt käsillä ja vaikka kaikkia niitä ei tuoda Suomeen hedelminä, niin onneksi edes mehuna, ainakin joskus, ainakin johonkin kauppaan. Tämä ”ainakin joskus johonkin” tarkoittaa yuzua, joka on japanilainen sitrushedelmä eli siitä saatava mehu(seos), jonka saatavuus Suomessa on valitettavasti vähän niin ja näin. Ehkä yuzumehulla ei ole riittävästi kuvitteellisia terveysvaikutuksia, jotta siitä olisi tullut trendimauste? Mutta jos sellaisen pullon jostain kaupasta sattuu bongaamaan, niin äkkiä ostoskoriin ja kassan kautta kotiin. Ja sitä kannattaa sitten myös käyttää eikä unohtaa kaappiin. Vinaigrette, hollandaise, majoneesi, kalaruoat, kanaruoat, kasvisruoat, jälkiruoat, yuzu sopii monenlaiseen makuaineeksi. Äläkä kuvittele että sitruuna tai limetti voisi korvata yuzun jäljittelemättömän maun. Ainoa paikka mistä minä olen enää löytänyt yuzumehua (tämä ei sitten ole mikään maksettu mainos!) on Kampin K-supermarket. Luulisi että joku muukin ottaisi sen valikoimiin.

Hedelmänä yuzu ei ole erityisen syötävä siinä missä appelsiini tai muut vastaavat sitrukset. Yuzu on täynnä valtavia siemeniä, mistä syystä sitä käytetään vain (siellä mistä sitä sattuu saamaan) aromaattisena kuoriraasteena tai mehuna maustamaan erilaisia ruokia.

Yuzu ja banaani, kylmä ja kuuma, raikas ja makea, siinä päivän jälkiruoka. Täydellistä! Tämä resepti on laadittu niin, ettei valmistukseen tarvita mitään erikoiskoneita ja laitteita. Kunhan vain jostain kaupasta löytää pikkupullollisen yuzumehua. Resepti riittää neljään annokseen.

Yuzua ja banaania

vihreä marenki:

2 munanvalkuaista

100 g hienoa kidesokeria

0,5 tl maissitärkkelystä

hiukan vihreää elintarvikeväriä

Vatkaa valkuaiset, sokeri ja maissitärkkelys kovaksi vaahdoksi ja kun vaahto on valmista, sekoita joukkoon tippa vihreää elintarvikeväriä. Levitä marenki uunipellille silikonimatolle ja kuivaa uunissa 90 asteessa pari tuntia. Avaa sitten uunin luukku hiukan raolleen, sammuta virta ja anna marengin kuivua loppuun jäähtyvässä uunissa vielä muutaman tunnin ajan.

yuzu-banaanisorbetti:

1 mustapilkullinen banaani

2 rkl yuzumehua

100 g sokerilientä (resepti täällä)

1 munanvalkuainen

40 g sokeria

0,5 tl valkoviinietikkaa

Vatkaa munanvalkuainen, sokeri sekä valkoviinietikka kovaksi vaahdoksi. Laita korkeaan sauvasekoittimen kulhoon pilkottu banaani, yuzumehu sekä sokeriliemi ja blendaa sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää valkuaisvaahto hyvin sekoittaen, laita sorbetti pakastusrasiaan ja pakastimeen vähintään 12 tunniksi.

suolakinuskikastike:

50 g kuohukermaa

50 g fariinisokeria

1,5 g hienoa merisuolaa

Keitä aineksista kinuskikastike.

karamelisoidut yuzubanaanit:

2 kypsää banaania

3 tl yuzumehua

4 rkl ruokokidesokeria

Halkaise banaanit ja sivele leikkauspinta yuzumehulla. Laita banaaninpuolikkaat vierekkäin uudelleensuljettavaan muovipussiin ja painele ilma pois upottamalla pussi lähes reunoja myöten veteen ja sulje tiukasti. Keitä banaaneja 5 minuuttia hiljalleen poreilevassa vedessä. Jäähdytä heti, (muotoile tarvittaessa vaikka Valentinin sydämiksi,) sokeroi ja paahda pinta kaasupolttimella.

Kun tekee mieli jotain itämaista ruokaa, tiikeriravut ja kookosriisi sopivasti maustettuna ovat oikein hyvä viikonlopun ateria.

Marinoidut ja paahdetut tiikeriravunpyrstöt

400 g kuorittuja tuoreita tiikeriravun pyrstöjä

4 valkosipulinkynttä

1 punainen chili

2 rkl sitruunamehua

1 rkl hienonnettua persiljaa

1,5 dl oliiviöljyä

Hienonna chili ja viipaloi valkosipuli ohuiksi viipaleiksi. Sekoita ne kulhossa yhdessä öljyn ja sitruunamehun kanssa. Pyörittele pyrstöt marinadissa ja anna maustua siinä ainakin pari tuntia – mielellään vaikka yön yli. Esikuumenna AirFryer 200 asteen lämmöllä. Laita ravunpyrstöt koriin niin, että ne eivät ole toistensa kanssa päällekkäin ja kypsennä niitä 200 asteen lämmöllä 10 minuuttia.

Kookosriisi

1 tl raastettua tuoretta inkivääriä

0,5 tl korianterinsiemeniä

1 rkl oliiviöljyä

2 dl jasmiiniriisiä

2 dl kookosmaitoa

2 dl vettä

1 tl hienoa merisuolaa

2 rkl hienonnettua korianteria

Kuumenna kattilassa öljy ja kuullota siinä inkivääri ja korianterinsiemenet. Lisää riisi, kookosmaito, vesi ja suola, kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua hiljaa n. 18 minuuttia kunnes riiisi on kypsää. Nosta kattila pois levyltä ja anna vetäytyä kymmenisen minuuttia. Sekoita riisi ja lisää joukkoon hienonnettu korianteri.

Salaatti

1 mango

1 avokado

puolikas kurkku

neljännes hunajamelonia

pari kourallista rucolaa

Leikkaa ainekset pienemmiksi paloiksi ja sekoita keskenään.

Yuzu curd donitseihin tarvitaan yksi koko 100 ml pullollinen yuzumehua ja reseptistä tulee 18 donitsia eli näistä riittää aika isolle porukalle. Yuzumehu antaa raikkaan kirpakan maun, joten nämä ovat ehkä enemmän aikuiseen makuun. Yuzumehusta enemmän muutaman päivän takaisessa päivityksessä. Koska tämä donitsitaikina on itse asiassa tuulihattutaikinaa, näitä ei uppopaisteta öljyssä, vaan donitsipellillä uunissa. Tulee tosi kevyitä donitseja.

Yuzukreemillä täytetyt tuulihattudonitsit

valmista ihan ensin yuzu curd eli yuzukreemi

3 dl vähärasvaista kookosmaitoa

4 rkl yuzumehua (60 ml)

5 keltuaista

80 g sokeria120 g

¼ tl suolaa

2,5 rkl maissitärkkelystä

tarvittaessa hiukan keltaista elintarvikeväriä

80 g voita

donitsit tuulihattutaikinasta

120 g voita

1 dl vähärasvaista kookosmaitoa

2 dl vettä

1 tl sokeria

pikkuripaus suolaa

180 g vehnäjauhoa

6 munaa (huoneenlämpöisiä)

pehmeää voita donitsipellin voitelemiseen

1 vatkattu kananmuna donitsien voiteluun

kuorrutus

6 dl tomusokeria

yuzumehua

tarvittaessa hiukan keltaista elintarvikeväriä

Täytteeksi tulevan yuzukreemin pitää jäähtyä ennen kuin sitä voi pursottaa leivonnaisten sisään, joten siitä täytyy aloittaa.

Vatkaa keltuaiset, sokeri, suola sekä maissitärkkelys kuohkeaksi vaahdoksi. Kuumenna kookosmaito ja yuzumehu kiehumispisteeseen ja kaada siitä noin kolmannes munavaahdon joukkoon koko ajan voimakkaasti vatkaten. Kaada munavaahto kuuman kookosmaito-yuzumehun joukkoon kattilaan, kuumenna ja vatkaa kunnes seos alkaa osoittaa saostumisen merkkejä. Varo etteivät keltuaiset kokkaroidu! Kun seos alkaa saostua, nosta se pois lämmöltä, jatka vielä vähän aikaa vatkaamista ja jäähdytä kreemiä noin 10 minuutin ajan. Lisää voi (sekä elintarvikeväri) ja vatkaa se huolella kreemin joukkoon. Siirrä kreemi pursotinpussiin ja laita jääkaappiin jäähtymään. Aina parempi jos maltat antaa kreemin tekeytyä vuorokauden verran ennen käyttöä, jolloin kreemin rakenne ja maku paranee entisestäänkin.

Donitseja varten sulata voi kattilassa, mutta älä päästä sitä ruskistumaan. Lisää kookosmaito, vesi, sokeri ja suola ja kuumenna seos kiehumispisteeseen. Lisää jauhot, sekoita tasaiseksi ja hämmennä kiehuvaa seosta puuhaarukalla kunnes se irtoilee kattilan reunoista, muuttuu hiukan kiiltäväksi ja siitä pystyy muotoilemaan pallon. Laita taikinapallo jäähtymään yleiskoneen kulhoon ja laita uuni lämpiämään 190 asteeseen. Kun taikina on jäähtynyt vähän yli kädenlämpöiseksi, käynnistä koneen lapavatkain ja lisää huoneenlämpöiset munat yksi kerrallaan koko ajan reippaasti vatkaten. Viimeisen munan jälkeen jatka vatkaamista vielä parin minuutin ajan kunnes taikina on notkeaa ja kiiltävää.

Siirrä tuulihattutaikina pursotinpussiin. Voitele donitsipellin kolot, leikkaa pursotinpussin kärkeen halkaisijaltaan noin 1,5 cm reikä ja pursota taikinasta koloihin rengas. Voitele pinta kananmunalla ja vedä haarukalla taikinan pinta tasaiseksi. Paista uunin keskitasolla 190 asteessa noin 20-30 minuuttia kunnes leipomukset ovat kullanruskeita. Irrota valmiit donitsit varovasti donitsipelliltä ja laita ne ritilälle jäähtymään.

Kun donitsit ovat jäähtyneet, pursota niihin kreemitäytettä. Tuulihattutaikinasta valmistetut leivonnaiset ovat käytännössä lähes onttoja, joten ne on helppo täyttää pursottamalla. Pursota kreemi donitseihin tökkäämällä pursotinpussin kärki yläpuolelta muutamasta kohtaa hiukan donitsin sisälle. Reikiä ei jää näkyviin, sillä kuorrute peittää ne.

Valmista notkea kuorrute sekoittamalla keskenään tomusokeri ja yuzumehua. Lisää mehua ruokalusikallinen kerrallaan ja sekoita. Mehun (40 ml) pitäisi juuri ja juuri riittää, mutta jos mehu kuitenkin sattuu loppumaan kesken, sitä voi jatkaa pikkutilkalla limettimehua. Kuorrute jää vähän haaleankeltaiseksi ja sitä voi halutessaan värjätä keltaisella elintarvikevärillä, kuten näissä donitseissa on tehty. Dippaa donitsit kuorrutteeseen yksi kerrallaan ja laita ritilälle kuivumaan. Viimeistelyksi sopii kullanvärinen strösseli.

***(Kun kaikki perinneleivonnaiset täytyy joka vuosi keksiä uudelleen, niin jos tällaisen tuulihattudonitsin halkaisee kuten bagelin, niistähän voi tehdä vaikka laskiaispullat hillo-suklaa-marsipaani-porkkanaraaste-raejuusto-kaurakookosvaahtotäytteellä tai ihan millä haluaa.)***

Tämä focacciataikina on melko löysää ja kun se saa rauhassa tekeytyä jääkaapissa vuorokauden tai pari ennen paistoa, leivän rakenteesta tulee erityisen kuohkea ja makuun tulee hienoinen juurileivän aromi.

Pretzelien ihanan rapean, syvän tummanruskean ja aavistuksen kitkerän kuoren salaisuus on nopea kiehauttaminen ruokasoodaliemessä ennen leipästen paistamista. Ruokasoodan alkalisuus tehostaa pretzelin pinnan ruskistumista ja Bon Appetit –lehdessä vinkattiin, että sama toimii myös foccaccian valmistuksessa. Jos ihan tavallinenkin foccaccia on todella maukasta leipää, ruokasoodalla parannellusta tuli vielä monin verroin parempaa. Reseptistä tulee yksi leipä 20 x 30 cm vuokaan.

Pretzel Foccaccia

500 g vehnäjauhoa

2 tl hienoa merisuolaa

1 pussi kuivahiivaa

4 dl lämmintä vettä

1 rkl kylmää voita

2 rkl neutraalia ruokaöljyä

2 rkl ruokasoodaa

1,5 dl kiehuvaa vettä

50 g voisulaa

pinnalle suolaa (esim karkea merisuola tai Maldonsuola)

Sekoita isossa kulhossa huolellisesti keskenään jauho, suola sekä kuivahiiva. Lisää vesi vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Sekoita taikinaa kunnes siinä ei ole näkyvillä enää yhtään jauhokokkaretta. Sen enempää ei tarvitse alustaa. Taikina jää erittäin löysäksi, mutta älä silti lisää enempää jauhoja. Peitä kulho ja laita taikina jääkaappiin tekeytymään vähintään 24 tunniksi ja enintään 48 tunniksi.

Laita uuni lämpiämään 240 asteeseen.
Voitele 20 x 30 cm vuoka tarkkaan ensin kylmällä voilla ja levitä sen päälle ruokaöljy. Kaikki vuoan nurkatkin täytyy muistaa voidella huolella. Kumoa jääkaappikylmä taikina vuokaan ja levitä se käsin tasaiseksi nurkkia myöten. Mittaa ruokasooda korkeaan astiaan (esim sauvasekoittimen astia) ja kaada sen päälle kiehuva vesi. Sekoita pullasudilla niin kauan että kuohuminen lakkaa ja sooda on kokonaan liuennut veteen. Sivele taikinan koko pinta kertaalleen soodaliuoksella ja jätä taikina vuoassaan lämpimään paikkaan kohoamaan noin tunnin ajaksi kunnes taikinan tilavuus on suunnilleen kaksinkertaistunut. Sivele taikinan pinta sitten vielä toiseen kertaan soodaliuoksella ja laita vuoka uunin keskitasolle. Paista leipää 10 minuuttia, minkä jälkeen käännä vuoka, voitele leivän pinta voisulalla ja ripottele pinnalle runsaasti suolarakeita. Kypsennä foccacciaa vielä toiset 10 minuuttia kunnes pinta on ruskistunut melko tummaksi. Tarkista kypsyys nostamalla varovasti leivän nurkkaa ja katsomalla että pohjakin on kypsä ja rapea. Jos pohja tuntuu raa’alta, paista vielä sen verran että sekin on kypsä. Mikäli leivän pinta alkaa olla jo riittävän tummanruskea, sen voi peittää loppupaiston ajaksi leivinpaperilla.

Nosta kypsä leipä varovasti ritilälle, pyyhkäise ylimääräiset irtonaiset suolat pois ja anna leivän jäähtyä kokonaan ennen leikkaamista.

mittakaava...

Usein valitetaan, että laskiaispullat ovat aivan liian suuria. Siispä meillä tehtiin tänä vuonna laskiaispullat sen kokoisiksi, ettei kenelläkään ole syytä moittia näitä liian suuriksi ja lihottaviksi. Minimuffinivuoassa paistettuna näistä tuli parin suupalan kokoisia herkkupaloja.

Täytteenä on ihan perinteinen mansikkahillo ja kermavaahto, paitsi että tämä hillo on metsämansikkahilloa. Sain syksyllä Viron tuliaisina pienen rasian pakastettua metsämansikkasosetta ja siitä lähtien olen säästänyt sitä kuin kultakimpaletta juuri tätä varten. Viime viikolla keitin sen hilloksi ja nyt se nautittiin erikoisherkkuna laskiaispullien täytteenä. Koska tein ihan normaalin puolen litran taikinan, se ei kaikki mennyt minilaskiaispulliin. Lopun taikinan jaoin 12:een noin 100 grammaa painavaan palaan ja niistä väkersin minipitkoja. Ohessa myös kuvat siitä, miten tällainen pieni solmupitko tehdään yhdestä pitkästä taikinapötköstä. Googletin sanan solmupitko enkä löytänyt sellaista mistään, joten röyhkeästi otan itselleni kunnian tästä uudissanasta.

Ja muista, että pulla kuin pulla on parasta syötynä tuoreeltaan samana päivänä. Jos pullaa on liikaa, laita loput pakastimeen ja sulata sieltä tarpeen mukaan.

Pullataikina

(24 minipullaa ja 12 solmupitkoa)

5 dl maitoa

50 g tuorehiivaa

2 rkl kardemummaa

2 dl sokeria

1 tl suolaa

14 dl vehnäjauhoja

200 g pehmeää voita

voiteluun:

2 munaa

(raesokeria)

minimuffinivuokaan:

voitele kolot huolella pehmeällä voilla

Leikkaa voi pieniksi kuutioiksi ja anna pehmetä huoneenlämpöiseksi. Laita yleiskoneeseen taikinakoukku ja kaada kulhon pohjalle kädenlämpöiseksi lämmitetty maito. Liota hiiva maitoon ja lisää kardemumma, sokeri sekä suola. Lisää jauhot hiljalleen taikinaa yleiskoneella alustaen. Taikina saa jäädä pehmeäksi, mutta niin että se irtoaa kulhon reunoilta. Lisää sitten pehmeä voi vähän kerrallaan ja vaivaa taikinaa vielä noin 10 minuuttia. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi eli noin puoli tuntia.

Laita uuni lämpiämään 220 asteeseen. Voitele minimuffinivuoan kolot pehmeällä voilla. Ota kohonneesta taikinasta 500-550 g painava kimpale ja jaa se 24 tasakokoiseen palaan joista jokainen painaa 20-23 grammaa. Käytä vaakaa. Pyörittele palat palloiksi ja laita muffinivuoan koloihin. Anna pullien kohota vielä kerran, voitele vatkatulla kananmunalla, ripottele halutessasi pinnalle hiukan raesokeria ja paista minipullia 9-12 minuuttia kunnes ne ovat pinnalta kauniisti ruskistuneet ja myös pohjasta kypsät. Kun otat vuoan pois uunista, pyöräytä kevyesti pullat irti koloista ja nosta ne ritilälle jäähtymään.

Jaa loppu taikina 12 osaan, joista jokainen painaa noin 100 grammaa tai hiukan enemmän. Pyöritä pala kerrallaan noin 60 cm pitkäksi taikinapötköksi ja ~~letitä~~ solmi siitä minipitko kuvan ohjeen mukaan. En huomannut kuvata taikinan solmimista, mutta tässä sama narunpätkästä:

Kohota solmupitkot uunipellillä lämpimässä paikassa, voitele ne vatkatulla kananmunalla, ripottele raesokeria pinnalle (mikäli pitkot nautitaan samana päivänä mutta sokeria ei kannata vielä laittaa jos pitkot menevät pakkaseen) ja paista 220 asteessa 9-12 minuuttia kunnes ne ovat pinnalta kauniisti ruskistuneet ja myös pohjasta kypsät.

Ne minipitkot joita ei ole tarkoitus syödä samana päivänä, kannattaa pakastaa ja lämmittää suoraan pakkasesta. Ei ihan tuoreen veroisia, mutta melkein.

Minipullat täytyy jäähdyttää ennen täyttämistä. Pullasta leikataan irti lakki (noin 1/3 korkeudesta), pohjan leikkauspinnalle kaivetaan pikkuinen kolo, koloon riittävästi sopivaa täytettä ja ympärille kermavaahto. Lakki päälle, viimeistely tomusokerilla ja pullat tarjolle.

Noin 24 minipullan kermavaahtoa varten tarvitaan 2 dl vispikermaa. Näin pieniä pullia voi syödä useita, jolloin täytteitäkin voi vaihdella eikä tarvitse laittaa kaikkiin yhtä ja samaa.

Suomessa niin loppiaisen kuin laskiaisenkin ruokaperinteeseen on kuulunut hernekeitto. Me valmistimme loppiaisena sen verran ison satsin hernesoppaa, että siitä riitti pakkaseen ja nyt laskiaisena nautittavaksi. Mutta jotta se ei tuntuisi ”siltä samalta vanhalta”, teemme laskiaisen hernesoppatarjoiluun pientä parantelua, tai kuten jotkut sanovat, se ”nostetaan nextille levelille”…

Eteläisessä Suomessa ei taida olla kovin suurta toivoa pulkkamäestä tai rekiajelusta tänä laskiaisena. Ehkä uudeksi perinteeksi täytyykin alkaa ottaa laskiaisen rullaluistelu tai laatikkopyöräajelu? Pohjoisessa kuulemma on ollut lunta sitten senkin edestä niin, että pienimmät mökit ovat jo hautautumassa kinoksiin. Ei niin, että minä mitenkään erityisesti rakastaisin lunta, mutta talviaikaan sellainen sentti uutta puhdasta lunta kerran viikossa tänne Helsinkiinkin olisi ihan kiva juttu. Ei vaan tunnu tilaus menevän perille.

Maailman parhaan hernekeiton resepti löytyy tammikuulta loppiaisen kohdalta. Sen lisäksi tarvitaan vain jotain pientä lisämaustetta, niin soppa on kuin uusi. Reseptistä riittää 4-6 annokseen.

Laskiaisen tyylikkäämpi hernekeitto

1,5 l valmista hernekeittoa (resepti täällä)

1 paketti Amerikan pekonia

1 ruukku tuoretta meiramia

1 tölkki Arlan fraiche kermaa

Paista pekonit rapeiksi ja murskaa ne pieniksi muruiksi. Silppua kourallinen tuoretta meiramia (vain lehtiä) ja sekoita pekonimurun kanssa.

Vatkaa fraiche kerma tanakaksi vaahdoksi ja lusikoi se pursotinpussiin. Tähtitylla, jos sellainen sattuu jostain löytymään, tekee kivaa pursotusjälkeä.

Kuumenna hernekeitto ja soseuta se blenderissä tai sauvasekoittimella. Jaa keitto lautasille/laseihin/lattekuppeihin tms, pursota pinnalle fraiche kermavaahtoa ja viimeistele annokset pekoni-meiramimurulla.

Suklaahippukeksit eli chocolate chip cookies ovat lasten suosikkeja, miksei vähän aikuistenkin... Kun taikinaan lisätään kermakaramellin paloja, kekseistä tulee vieläkin parempia. Pehmeät Omar-karkit sopivat tähän tarkoitukseen paremmin kuin hyvin. Halusin makuun myös hiukan suolaisuutta, joten sen lisäksi että laitoin taikinaan hiukan suolaa, valitsin suklaaksi Fazerin karamelli-merisuola-maitosuklaan. Tähän annokseen kaksi pientä suklaapatukkaa riitti jotenkuten, mutta kolmaskaan ei olisi ollut liikaa. Omar-pussista jäi yllin kyllin leipurin syötäväksi sen jälkeen kun olin leikellyt 15 karkkia sekoitettavaksi taikinan joukkoon. (Ei ole maksettu mainos, vaan ihan itse maksetut karkit.)

Omar-suklaahippukeksit

(20-24 keksiä)

100 g pehmeää, huoneenlämpöistä voita

80 g sokeria

50 g fariinisokeria

1 huoneenlämpöinen muna (koko L)

1 rkl vaniljauutetta

200 g vehnäjauhoa (käytä vaakaa!)

0,5 tl ruokasoodaa

0,25 tl hienoa merisuolaa

15 kpl Omar -karkkia

2-3 kpl Fazerin karamelli-merisuola-maitosuklaapatukkaa (74 g – 111 g)

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.

Leikkaa kermakaramellit ja suklaat pieniksi kuutioiksi ja sekoita ne yhteen.

Lusikoi pehmeä voi vatkauskulhoon. Lisää sokerit ja vatkaa seos kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää voivaahtoon muna sekä vaniljauute ja vatkaa voimakkaasti kunnes seos on tasaista. Sekoita yhdessä kulhossa vehnäjauho, ruokasooda sekä suola ja lisää jauhoseos vatkaten kunnes se on juuri ja juuri sekoittunut. Lisää lopuksi karkki-suklaakuutiot ja sekoita ne taikinan joukkoon.

Nosta kahdelle uunipellille leivinpaperin päälle väljästi pieniä taikinakekoja. Ruokalusikan kokoinen mittalusikka kukkuroillaan on sopiva, jolloin taikinapallot pysyvät suunnilleen saman kokoisina. Paista keksejä uunin keskitasolla (ylä-alalämpö) noin 9-12 minuuttia kunnes keksien reunat alkavat hiukan ruskistua. Anna keksien olla pellillä paiston jälkeen muutaman minuutin ajan ja nosta ne sitten ritilälle jäähtymään. Jos käytettävissäsi ei ole kahta uunipeltiä, anna pellin jäähtyä kunnolla ennen kuin nostat sille seuraavat taikinanokareet.

Broilerin rintafileistä ja kasviksista saa nopeasti aikaan tosi maukkaan neljän hengen päivällisen. Kun ateria vielä valmistetaan yhdellä ainoalla uunipellillä, tiskiäkään ei synny sanottavasti. Itse asiassa tämä ruoka ei vaadi edes varsinaisia ruoanlaittotaitoja, kunhan osaa sen verran käyttää veistä että saa ainekset pilkottua sopivan kokoisiksi.

Pellillinen kanaa ja kasviksia

1 iso munakoiso (noin 500 g)

200 g tuoreita herkkusieniä

pari kourallista vihreitä kivettömiä oliiveja

250 g miniluumutomaatteja

3-4 kevätsipulia

400 g luuttomia ja nahattomia broilerinfileitä

1 punasipuli

4 rkl oliiviöljyä

0,5 tl valkosipulijauhetta

0,5 tl timjamia

1 tl hienoa merisuolaa

0,5 tl paprikajauhetta

0,5 tl jeeraa

0,5 tl jauhettuja fenkolinsiemeniä

0,5 tl jauhettua mustapippuria

1 tl + 1 tl oreganoa

200 g paketti fetajuustoa

Laita uuni lämpiämään (ylä-alalämpö) 225 asteeseen. Leikkaa munakoiso sekä herkkusienet isohkon haarukkapalan kokoisiksi. Halkaise tomaatit ja leikkaa kevätsipulit viipaleiksi. Leikkaa kaikki broilerinfileet suunnilleen tulitikkuaskin kokoisiksi paloiksi. Kuori ja viipaloi punasipuli.

Sekoita keskenään mausteet (jätä 1 tl oreganoa siihen kun laitat ruoan tarjolle). Öljyä broilerinpalat ja laita ne kasvisten kanssa isoon kulhoon. Lisää loppu öljy ja sekoita. Ripottele sitten mausteseos ainesten päälle ja sekoita huolella niin että mausteet levittyvät tasaisesti. Levitä kulhosta kaikki leivinpaperilla päällystetylle uunipellille tasaiseksi kerrokseksi ja kypsennä uunin keskitasolla 225 asteessa noin 25 minuuttia tai kunnes ainekset ovat kypsyneet. Voi kestää hiukan vähemmän aikaa tai hiukan kauemmin, riippuu uunista.

Aterian voi tarjoilla suoraan uunipelliltä, mutta ruoka näyttää paljon paremmalta tarjoiltaessa, jos sen siirtää uuteen tarjoiluastiaan. Poimi broilerinpalat pois kasvisten joukosta. Kaada kasvikset toiseen vuokaan ja nosta broilerinpalat kasvisten päälle. Murenna pinnalle vielä fetajuusto ja viimeistele oreganolla.

Tämä resepti syntyi siitä, kun taas kerran minun alkoi tehdä mieli ruokaa, jossa olisi uppomuna. Mietiskelin kaikkia perinteisiä uppomunaa sisältäviä reseptejä ja sitten mieleeni juolahti ajatus sellaisen käyttämisestä keiton ”suurustajana”. Sellaista sopivaa keittoa ei sitten netistä löytynytkään, joten päädyin kehittelemään ihan oman. Japani, Thaimaa ja Kiina mielessäni päädyin tekemään kuningasosterivinokkaista ja shimeji-sienistä keiton. Lisäksi keitossa on riisinuudeleita ja Shanghai mini -paksoita eli Shanghai greens. Ja tietenkin se uppomuna.

Kuningasosterivinokas - ja shimeji -sienikeitto, Shanghai green paksoita ja riisinuudeleita uppomunalla

(neljälle)

2 l kanalientä

2 rkl oliiviöljyä

3 salottisipulia

1 nippu kevätsipulia

4 valkosipulin kynttä

2rkl raastettua tuoretta inkivääriä

3 rkl soijakastiketta

250 g kuningasosterivinokkaita

250 g valkoista shimejiä
400 g mini paksoita (6-7 kpl)

180 g riisinuudeleita

1 kpl uppomuna/annos

paahdettuja seesaminsiemeniä

chilihiutaleita halutessasi

Kiehauta yhdessä kattilassa kanaliemi valmiiksi. Keiton maku on sitä parempi mitä parempaa kanalientä sinulla on käytettävissäsi – omatekoista ei mikään voita. Käytin tässä ihan vaan liemiammeista valmistettua.

Hienonna salottisipuli. Ota kevätsipulin valkoiset osat erilleen ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Raasta inkivääri ja valkosipulin kynnet. Viipaloi kevätsipulin vihreät osat käytettäväksi lopuksi lautasilla keiton päällä. Leikkaa kuningasosterit pituussuunnassa 4 osaan. Irrota shimejit kannastaan lisättäväksi keittoon myöhemmin. Irrota samoin paksoit kannastaan ja huuhtele ne. Murskaa hiukan nuudelilevyjä jotta keitto on helpompi syödä.

Kuullottele riittävän kokoisessa kattilassa oliiviöljyssä salottisilppua. Lisää myös kuningasosterit ja pyörittele niitä öljyn ja sipulien kanssa. Sekoita myös inkivääri ja valkosipuli joukkoon. Kaada sitten mukaan kanaliemi ja anna kiehua 10 minuuttia. Lisää shimejit ja nuudelit, sekoita ja laita lopuksi päällimmäisiksi paksoit. Anna kiehua hiljaa vielä n. 8 minuuttia.

Uppomunat

Sillä aikaa kun keitto porisee voit valmistaa uppomunat. Kuumenna kattilassa vettä kiehuvaksi. Lisää joukkoon tavallista etikkaa n. 2 rkl/ litra vettä. Riko munat valmiiksi kukin omaan kahvikuppiin tai juomalasiin niin, että keltuainen pysyy ehjänä. Kun vesi on kiehunut, niin pienennä levyä niin, että vesi tuskin poreilee. Pyöräytä kerran lusikalla niin, että veteen tulee pieni pyörre – ei pyörremyrsky! Kaada muna rauhallisesti kattilan keskelle ja anna sen kypsyä 3 minuuttia. Nosta sitten reikäkauhalla varovasti lautaselle, jolle olet sivellyt ohuen ohuelti oliiviöljyä, jotta muna ei tartu siihen kiinni. Kun laitat munat yksi kerrallaan sinun on helpompi valvoa niitä. Pyöräytä vettä aina ennen uuden munan laittoa.

Annostele keitto lautasille, laita uppomuna keskelle ja ripottele pinnalle seesaminsiemeniä ja hienonnettua kevätsipulinvartta. Jos kaipaat lisää potkua keittoosi, voit lisätä vielä chilihiutaleita.

Pasta on niin pikaista arkiruokaa, että siinä vaiheessa kun pasta on kypsää, pastakastikekin on valmista. Ainakin jos tekee tämän (pakaste)pinaatti-avokado-kylmäsavulohipastan. Pienestä 150 gramman kylmäsavulohipaketista riittää kahteen annokseen ja rasiallinen pikkutomaatteja lisää hyvää omatuntoa kasvisten riittävyydestä lautasella. Kuten monet pastaruoat, tämä maistuu paremmalta miltä näyttää.

Pinaatti-avokado-kylmäsavulohipasta

kahdelle

150 g mitä tahansa pastaa

1 pieni salottisipuli

1 rkl voita

2 rkl ruokakermaa

75 g (puoli pussillista) pakastepinaattia

2 rkl hienonnettua tilliä

150 g kylmäsavulohta
1 syöntikypsä avokado

250 g rasia pikkutomaatteja

Laita pastavesi kiehumaan ja kun vesi kiehuu, lisää joukkoon 1 rkl suolaa. Lisää pasta, sekoita ja kypsennä se pakkauksen ohjeen mukaan.

Kuori salottisipuli ja leikkaa se pieniksi kuutioiksi. Sulata voi pannulla ja kuullota siinä sipuli. Lisää ruokakerma, sekoita ja kiehauta. Lisää sitten pakastepinaatti sekä tilli ja kuumenna sekoitellen kunnes pinaatti on sulanut kastikkeen joukkoon.

Halkaise avokado, poista kuori sekä kivi ja leikkaa avokado pieniksi paloiksi. Leikkaa kylmäsavulohi pieniksi paloiksi. Huuhtele tomaatit ja halkaise ne.

Kun kastike on valmis, lisää sinne lohi. Valuta pasta ja sekoita se kastikkeen joukkoon. Jaa ruoka kahdelle lautaselle ja viimeistele avokadolla sekä tomaateilla.

Veriappelsiiniviinerit

Kiinalainen uusi vuosi on nyt rotan vuosi

Chili con carne

Yrttiset grissinit

SUPERBOWL 2020

Pikaruokaa kasviksista ja makkarasta

Runebergin kaalikääryleet

Munakoiso-jauhelihavuoka

Borssikeitto valkoisista kasviksista

Tournedos Rossini broilerista

Yuzu raikastaa banaanin

Tiikeriravunpyrstöjä ja riisiä itämaisella twistillä

Yuzu curd donitsit tuulihattutaikinasta

Pretzel Focaccia

Minilaskiaispullat ja solmupitkot

Laskiaisen tyylikkäämpi hernekeitto

Omar-suklaahippukeksit

Pellillinen kanaa ja kasviksia eli ruokaa neljälle noin puolessa tunnissa

Itämainen sieni-nuudelikeitto uppomunalla

Pinaatti-avokado-savulohipasta