Quantcast
Channel: epätrendikäs ruokablogi
Viewing all 1374 articles
Browse latest View live

Valkosuklaasta ja punaherukoista ravuille jälkiruoka

$
0
0
Hyvälle aterialle hyvä jälkiruoka, tottakai, ja mielellään taas niistä kauden aineksista. Tässä käytin punaherukoita koska niitä oli parhaiten saatavilla. Yhtä hyvin valko- ja viherherukat sopisivat oikein hyvin tähän jälkiruokaan yhdessä punaherukan kanssa tai ilman. Herukat ja valkosuklaavaahto on ihana combo täyteläistä makeutta ja raikasta kirpeyttä.

Rapujen kanssa tulee askarreltua sen verran pitkään, että jälkkärin on hyvä olla mahdollisimman helppo ja etukäteen valmistettava niin ettei tarvitse kuin nostaa annokset jääkaapista pöytään ja se on siinä.



Valkosuklaavaahtoa ja punaherukkaa
4 annosta

1 levy (n 150 g) valkosuklaata
2 dl vispikermaa
1,5 dl fraiche kermaa

5 dl perattuja punaherukoita
(vettä)
5 rkl sokeria
2,5 rkl maizena maissitärkkelystä
2 rkl pehmeää voita

1,5 - 2 dl perattuja punaherukoita
4 kokonaista punaherukkaterttua

Valmista ensin valkosuklaavaahto jäähtymään. Kaada mikronkestävään kulhoon kerma ja kuumenna se mikrossa lähelle kiehumispistettä. Paloittele valkosuklaa kuuman kerman joukkoon ja sekoita kunnes suklaa on sulanut. Jos suklaa ei heti ota sulaakseen, lämmitä seosta mikrossa 10 sekuntia ja sekoita kunnes seos on tasaista. Toista jos on tarpeen. Lisää sitten fraiche kerma, sekoita ja jäähdytä seos jääkaappikylmäksi.

Valmista sitten punaherukkakiisseli. Laita peratut herukat sauvasekoittimen kulhoon ja soseuta. Paseeraa herukkasose siivilän läpi toiseen astiaan. Mittaa soseen määrä ja jos on tarpeen, lisää vettä sen verran että kokonaistilavuus on 3 dl. Kaada herukkasose, sokeri ja maizena pieneen kasariin ja kuumenna kiehuvaksi. Sekoittele minuutin tai pari kunnes seos on saostunut. Ota kattila pois liedeltä ja sekoita joukkoon voi. Jäähdytä kiisseli.

Kun sekä valkosuklaakerma että herukkakiisseli ovat jääkaappikylmiä, annoksia voi alkaa koota. Vatkaa valkosuklaakerma sähkövatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi ja siirrä se isoon pursotuspussiin. Rakenna annokset laseihin ensin pohjalle valkosuklaavaahtoa, sitten herukkakiisseliä ja tuoreita herukoita, valkosuklaavaahtoa jne. Viimeistele annokset kidesokeriin dipatulla punaherukkatertulla ja laita annoslasit jääkaappiin odottamaan vuoroaan. Annokset voi tehdä valmiiksi jo edellisenä päivänä.


Peuranfilee grillissä

$
0
0
Toisen onnettomuus on toisen onni. Kansansanonta kääntyikin nyt näin päin. Kävin tila- ja pienteurastamon Vallan Maukas myymälässä Vehmaalla ajatuksena ostaa tilalla kasvatetun porsaan sisäfilee. Valitettavasti joillain muillakin oli ollut vastaavanlaisia ajatuksia ja tullessani sinne fileet oli jo myyty. Tiskissä oli kuitenkin jotain odottamatonta tähän aikaan vuodesta. Tiesin, että sieltä on mahdollisuus metsästysaikana ostaa myös riistalihaa, muta metsästysaika alkaa vasta muutaman viikon kuluttua. Ja siellä kuitenkin oli tuoretta peuran lihaa kylmätiskissä. 

Turvaväliä pitäessäni kuulin, kun edessäni olevalle asiakkaalle kerrottiin kyseessä olevan maantieonnettomuuden uhri eli kolaripeura, joka oli päätynyt sinne. Valittavanani oli joko kokonainen reisipaisti putkiluulla tai ulkofilee. Päädyin herkullisen näköiseen ulkofileeseen. Sisäinen pikkupaholainen yllytti: ”Osta molemmat kun kerrankin sellaista on!”, mutta se fiksumpi (?) pikkukaveri sanoi, että ”Sulla on jo pakastin täynnä. Mihin sä muka tota tarviit!”. Niinpä poistuin kotiin upea peuran ulkofilee saaliinani.


Syksyisen peura-aterian tekee täydelliseksi tietenkin perinteinen kantarellikastike, jonka reseptin luulimme julkaisseemme jo vuosia sitten, mutta ei... Siispä korjaamme puutteen tässä päivityksessä. 

Peuran liha on itsessään niin hienon makuista, että se ei kaipaa mausteikseen kuin suolaa ja pippuria. Grillaus antaa sille savun ja eräruoan aromit ja kantarellikastike metsäisellä timjamilla maustettuna yhdistää vielä hentojen kuorien kanssa keitetyt perunat ja grillissä viimeistellyt brokkolinit sellaiseksi makuelämykseksi, että…


Grillattu peuranfilee ja lisukkeet

1 kpl              tuore peuran ulkofilee (n.650 g)
                      hienoa merisuolaa
                      mustapippuria myllystä
                      valkopippuria myllystä
perunaa
brokkolineja eli varsiparsakaalia



Poista kalvot ja käsittelyn helpottamiseksi puolita filee. Mausta suolalla ja pippurilla molemmin puolin. 

Kiehauta kattilassa karkealla merisuolalla maustettu vesi. Pese perunat ja huuhtele brokkolinit. Ryöppää varsiparsakaaleja varsiosa alaspäin ja kukinnot veden yläpuolella 5-6 minuuttia riippuen varsien paksuudesta. Nosta varsiparsakaalit talouspaperin päälle valumaan ja laita perunat kiehumaan.

Kuumenna grilli todella kuumaksi. Laita lihat ja parsakaalit ritilälle. Käännä lihat samoin kuin kasviksetkin 3 minuutin kuluttua ja grillaa toiseltakin puolelta 3 minuuttia. Nosta kaikki pois grillistä ja anna lihojen vetäytyä folion alla muutama minuutti. 

Grillausaika riippuu aina oman grillisi kuumuudesta, joten ajat ovat viitteellisiä. Liian kypsäksi grillattu peura sitkistyy ja sen maku muuttuu vähemmän miellyttäväksi. Kuvissa näkyy sellainen kypsyys, jota itse tavoittelen.



Kantarellikastike

2 rkl              voita
1                    sipuli
2 rkl              tuoreita timjaminlehtiä
200 - 250 g   esikäsiteltyjä kantarelleja hienonnettuna
2 rkl              vehnäjauhoa
5 - 6 dl           kanalientä
1 dl                kermaa
suolaa ja valkopippuria
tilkka sitruunamehua

Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenna kasarissa voi ja kuullota siinä sipulit. Lisää timjaminlehdet sekä hienonnetut kantarellit ja kääntele niitä hetken aikaa sipulin kanssa. Lisää vehnäjauho ja sekoittele parin minuutin ajan kunnes jauho on hiukan kypsynyt mutta ei ruskistunut. Lisää kuuma kanaliemi ja sekoita. Keitä kastiketta välillä sekoitellen vähintään viisi minuutia tai kunnes se on saostunut sopivasti. Lisää kerma ja anna kastikkeen kerran vielä kiehahtaa. Mausta lopuksi tilkalla sitruunamehua sekä suolalla ja valkopippurilla.


Lakkarahkapiirakka joka ei muistuta rahkapiirakkaa

$
0
0

Tunnustan, sitruunarahkapulla ei todellakaan kuulu suosikkeihini, puhumattakaan siihen lisätyistä rusinoista. Rusinat saavat minulta armon vain maksalaatikossa. Pidän kuitenkin pullasta, rahkasta ja sitruunoista, mutta kaikista niistä vain erikseen. Siispä tekemäni rahkapiirakkakaan ei muistuta mitään ”oikeaa” rahkapiirakkaa. Se on paljon parempi.



Lakkarahkapiirakka

* pohja
100 g  voita
1 dl  sokeria
1 kpl  muna
3 dl  vehnäjauhoa
1 tl  leivinjauhetta
* täyte
1 kpl  muna
200 g  maitorahkaa
1 dl  sokeria
200 g  lakkoja
* viimeistely
50 g  maitorahkaa
1 dl  vispikermaa

Valmistele 24 cm irtopohjavuoka vuoraamalla se leivinpaperilla. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna ja vatkaa voimakkaasti kaikki ainekset sekaisin. Sekoita keskenään jauho ja leivinjauhe ja siivilöi ne taikinan joukkoon. Tasoita taikina vuokaan niin että reunoilta taikina nousee hiukan korkeammalle.

Vatkaa kaikki täytteen ainekset keskenään ja kaada seos vuokaan taikinan päälle. Kypsennä lakkarahkapiirakkaa uunin keskitasolla noin 30 minuuttia. Kun piirakka on muuten valmis ja jäähtynyt, vatkaa maitorahka ja vispikerma vaahdoksi ja pursota tähtityllan avulla reunoille pieniä ruusukkeita siistimään piirakan reunat.

Jos maltat odottaa piirakan syömistä seuraavaan päivään, se on silloin vieläkin parempi kun sekä maku että kosteus ovat ehtineet tasaantua piirakan vietettyä yönsä jääkaapissa.


Vain kuusi raaka-ainetta: Grillattua naudanmaksaa, nam!

$
0
0
Hyvään ruokaan ei tarvita montaa ainesta. Lapsuuteni herkku valmistuu oikeasti vain kuudesta aineksesta, jos vettä, suolaa ja valkopippuria ei lasketa. Grillatun naudanmaksan lisäksi lautasella on iso (siis todella iso) kasa haudutettua sipulia sekä eräänlainen salvia”risotto” joka ei kuitenkaan yritä olla mikään risotto. Tämä on ihan parhaita tapoja valmistaa maksaa. Resepti on kahdelle.


Haudutettu sipuli

4  keskikokoista keltasipulia
2 rkl  voita
hiukan vettä
suolaa

Kuori sipulit ja viipaloi/suikaloi ne. Sulata paistinpannulla voi ja kuullota sipulit siinä vaaleanruskeiksi. Lisää tilkka vettä ja kypsennä sipulit pehmeiksi. Mitä pidempään sipuleita hauduttaa, sitä makeampia niistä tulee. Älä päästä sipulia kuivumaan. Mausta lopuksi suolalla.


Salviariisi

2 rkl  voita
3 rkl  hienonnettua tuoretta salviaa
1 dl  arborioriisiä
puolikas kanaliemikuutio
5 dl  vettä
maun mukaan suolaa

Sulata voi kasarissa ja lisää salvia. Kuullota salviaa voissa noin minuutin ajan. Lisää riisi ja kuullota sekin voissa. Lisää kanaliemikuutio ja puolet vedestä. Keittele riisiä keskilämmöllä välillä sekoittaen ja lisää loput vedestä kun riisi alkaa kuivahtaa. Kun vesi alkaa olla imeytynyt riisiin, kokeile kypsyyttä ja mausta suolalla. Salviariisi saa jäädä hiukan löysäksi, mutta silti kypsäksi. Riisi kuivuu nopeasti ja tässäkin se ehti kuivahtaa kattilan ja kuvaamisen välillä. Riisin voi siis jättää melko kosteaksi, sillä tässä annoksessa ei ole kastiketta.


Grillattu naudanmaksa

450 – 500 g  naudanmaksaa palana
suolaa
valkopippuria

Leikkaa maksasta pois kalvot ja suonet. Leikkaa maksasta pitkiä noin 1,5-2 cm paksuja siivuja ja pujota ne vartaisiin (6 kpl). Raaka maksa on aika lötköä tavaraa, joten kannattaa pujottaa tosi tiukkaan. Mausta vartaat suolalla ja valkopippurilla.

Kuumenna grilli todella kuumaksi ja grillaa vartaita noin 3 minuuttia kummaltakin puolelta. Maksa on parhaimmillaan silloin kun se on paahtunut päältä tummanruskeaksi ja on keskeltä vielä kauniin rose. Varo siis kypsentämästä liian pitkään.

Mustatorvisienipiirakka

$
0
0

Mustatorvisienten paras aika on nyt elo-syys-lokakuussa. Ensimmäinen sato on jo noussut ja uusien sateiden myötä odotetaan seuraavaa satoa. Pakastuspuuhissa huomasin, että pakkasesta löytyi vielä yksi rasia viimekesäisiä mustatorvisieniä. Nyt olikin sitten sopiva aika tehdä tilaa uusille sienille ja valmistaa näistä mehevä mustatorvisienipiirakka. Sienten lisäksi piirakassa on kolmen sortin sipuleita, tavallista keltasipulia kuullotettuna, hienonnettua ruohosipulia sekä mustaa valkosipulia. Mustassa valkosipulissa on omintakeinen maku, joka sopii sienten kanssa tosi hyvin.

Musta valkosipuli on fermentoitua valkosipulia, jonka kynnet ovat fermentoinnin aikana muuttuneet mustiksi ja voimakkain valkosipulisuus on miedontunut niin että näitä kynsiä voi syödä vaikka ihan sellaisenaan. Yritin löytää kokonaisia mustia valkosipuleita, mutta jostain syystä saatavuus tällä hetkellä tuntui olevan kovin vaikeaa eli pelkkää eioota. Onneksi googlaamalla löytyi Helsingistä kauppa jossa myytiin purkitettuja mustavalkosipulin kynsiä.



Mustatorvisienipiirakka
 (24 cm piirakkavuokaan)

taikina
1 dl  vehnäjauhoa
1 dl  täysjyvävehnäjauhoa
0,5 tl  suolaa
100 g  kylmää voita pieninä kuutioina
1  muna
2 rkl  kylmää vettä

täyte
2 rkl  voita
1  pieni sipuli
5  mustan valkosipulin kynttä
150 g  esikäsiteltyjä mustatorvisieniä
1 rkl  hienonnettua tuoretta timjamia
0,5 dl  madeiraa
1 dl  vettä
0,5 tl  suolaa
mustapippuria myllystä
1 dl  hienonnettua ruohosipulia
3  munaa
1 dl  kermaa
2 dl  täysrasvaista fraiche kermaa (Arla 30%)
100 g  raastettua cheddaria



Sekoita keskenään taikinan kuivat aineet ja lisää voi. Nypi aineksista murumainen seos. Lisää vesi sekä muna ja sekoita ainekset taikinaksi. Taputtele taikinasta litteähkö pallo, laita se kahden leivinpaperin väliin ja vie jääkaappiin tekeytymään noin puoleksi tunniksi.

Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen (ylä-alalämpö).


Valmista sitten täyte. Kuori ja leikkaa sipuli pienenpieniksi kuutioiksi ja hienonna mustan valkosipulin kynnet. Sulata voi pannulla ja kuullota sipulit siinä. Hienonna esikäsitellyt mustatorvisienet ja lisää ne pannulle yhdessä timjamin kanssa. Sekoittele vähän aikaa ja kun pannu on sopivan kuuma, possauta madeira sieni-sipuliseoksen joukkoon. Kun neste hetken kuluttua on haihtunut, lisää vesi ja hauduttele aineksia sen verran että enin neste haihtuu mutta seos on edelleen kosteaa. Mausta suolalla, mustapippurilla sekä hienonnetulla ruohosipulilla ja jätä seos jäähtymään.

Ota taikina jääkaapista ja kauli se erittäin ohueksi kahden leivinpaperin välissä. Nosta taikinalevy piirakkavuokaan ja painele se vuoan pohjalle sekä reunoille. Jätä ylimäärä roikkumaan vuoan ulkopuolelle. Se siistitään myöhemmin. Pistele taikinapohja haarukalla ja laita uuniin 180 asteeseen esikypsymään 20 minuutin ajaksi.

Riko munat kulhoon ja vatkaa ne kevyesti kerman ja fraiche kerman kanssa. Lisää raastettu cheddar ja sekoita. Lisää jäähtynyt sieniseos muna-juustoseokseen.

Leikkaa pois ylimääräinen kypsä taikina vuoan reunoja myöten ja kaada täyte esipaistetun piirakkapohjan päälle. Laita vuoka takaisin 180 -asteiseen uuniin 40 minuutiksi. Anna valmiin piirakan vetäytyä 15-20 minuuttia ennen leikkaamista.

Syksyisen sienipiirakan kanssa sopii kauden kasviksista valmistettu tuoresalaatti.


Sichuanilainen Chiliöljy

$
0
0

Kiinalainen chiliöljy sopii mausteeksi monenlaiseen itämaiseen ja muuhunkin ruokaan. Minulle iski halu tehdä sitä kun olin mielessäni miettinyt jo parikin kertaa lähiaikoina, että ”tähän sopisi dipiksi/mausteeksi hyvä chiliöljy”. Löysin mielestäni hyvän reseptin The Woks of life -blogista ja päätin kokeilla sitä. Tarveaineetkin löytyivät kotoa ja lähimmästä itämaisten tuotteiden kaupasta. Ansiokas selostus öljyn valmistamisesta kuvineen löytyy mainitusta blogista (tosin englanniksi). Tässä sitä apunani käyttäen tekemäni versio.




Sichuanilainen Chiliöljy

5 dl                rypsiöljyä
3 rkl              sichuanin pippureita
4                    tähtianista
2                    laakerinlehteä
2                    kokonaista mustaa kardemummaa
5 cm              tuoretta inkivääriä paloina
2 tl                 kokonaisia neilikoita
1                    kanelitanko
1                    salottisipuli lohkottuna
3                    valkosipulinkynttä murskattuna

2,5 dl             kiinalaisia chilihiutaleita
1 1/2 tl           suolaa

Laita öljy ja kaikki aineet chilihiutaleita ja suolaa lukuun ottamatta kattilaan ja kuumenna aluksi reilulla lämmöllä ja pienennä lämpöä kun öljyn lämpötila nousee 110°C:een. Öljyn pitäisi hiljaa kuplia. Pidä lämpötila yli 110°C mutta alle 120°C, jotta aromaatit eivät pala. Anna niiden porista hiljaa 45 minuuttia ( min 30 – max 60 ).


Laita chilihiutaleet riittävän kokoiseen kuumuutta kestävään kulhoon, mielellään lasiseen tai keraamiseen. Kaada kuuma öljy kattilasta siivilän läpi chilihiutaleille. Ne kuohahtavat jonkin verran, joten kulhon tulee olla riittävän syvä. Sekoita hiutaleita, jotta lämpö jakautuu tasaisesti. Sekoita joukkoon vielä suola ja anna jäähtyä. Kaada öljy steriloituihin lasipurkkeihin ja säilytä jääkaapissa. Ota sieltä aina puhtaalla lusikalla tarvitsemasi määrä niin öljy säilyy hyvänä. Siivilään jääneet mausteet heitetään pois, mutta kannattaa ehkä maistaa salottisipulia ja valkosipulia ennen poisheittoa. Niille ripaus sormisuolaa ja nam.

Öljystä tuli oikein kauniin väristä ja se antaa mukavasti makua. Kokeile erilaisiin ruokiin muutama tippa kun kaipaat hieman extramakua tai -potkua.


Mausteiset lihapullat ja srirachamajoneesi

$
0
0

Huomasin juuri että en ole pitkiin aikoihin tehnyt lihapullia. Se puute piti heti korjata varsinkin, kun kaupassa sattui olemaan 17% naudan jauheliha tarjouksessa. Näin rasvaisen naudanlihan kanssa ei tarvita ollenkaan possua, vaan lihapyörykät voi valmistaa pelkästä naudan jauhelihasta ja niistä tulee todella meheviä.

Vaikka otsikossa puhutaan ”mausteisista” lihapullista, ei näissä nyt niin hirveän paljon ole mausteisuutta, mutta kuitenkin reilusti enemmän kuin niissä perinteisissä ”mummon lihapullissa”. Juuri sopivasti mausteita jotta pyörykät voi dipata srirachamajoneesiin ja napostella vaikka ihan sellaisenaan. Tästä reseptistä tulee noin 30-40 lihapullaa riippuen vähän siitä miten isoja niistä haluaa pyöritellä. Ensin ne paistetaan uunipellillä ja lopuksi viimeistellään paistinpannulla.





Mausteiset lihapullat

700 g  naudan 17% jauhelihaa
2  sipulia
hiukan voita ja oliiviöljyä
2  kananmunaa
1 dl  korppujauhoa
1 tl  jeeraa
1 tl  korianteria
1 tl  valkosipulijauhetta
1 tl  fenkolia
1 tl  paprikaa
1 tl  suolaa
0,5 tl  mustapippuria
1 ruukku korianteria (vain lehdet)  hienonnettuna
2 rkl  sweet chili kastiketta

Ota jauheliha jääkaapista lämpenemään. Kuori sipulit, leikkaa ne ihan pieniksi kuutioiksi ja kuullota pannulla voin ja oliiviöljyn seoksessa. Jätä pannu sipuleineen jäähtymään.

Laita uuni lämpenemään 225 astetta ylä-alalämpö tai 200 astetta kiertoilma. Kiertoilma on hyvä jos haluaa tehdä vähän isomman satsin lihapullia.

Riko munat isoon sekoituskulhoon. Mittaa pienempään kulhoon korppujauho sekä jauheeksi hierretyt mausteet jeerasta mustapippuriin. Vatkaa munat sekaisin, lisää maustettu korppujauho, sekoita hyvin ja anna ainesten turvota 5-10 minuuttia. Lisää sitten isoon kulhoon jauheliha, jäähtynyt kuullotettu sipuli, hienonnetut korianterinlehdet sekä sweet chili –kastike ja sekoita ainekset kunnolla sekaisin. Yleiskone lapavatkaimineen, jos sellainen on käytettävissä, on tässä hyödyllinen apuväline.


Paista taikinasta yksi koepallero jotta voit tarkistaa mausteiden määrän. Tässä vaiheessa suolaa ja mausteita voi vielä lisätä jos kypsä lihapulla niitä tuntuu kaipaavan.

Levitä uunipellille leivinpaperi ja pyörittele taikinasta sopivan kokoisia lihapullia. Kypsennä pyöryköitä uunissa 15-20 minuuttia ja heti uunista ottamisen jälkeen viimeistele ne vielä pyörittelemällä kuumalla paistinpannulla joka puolelta tasaisen ruskeiksi.




Srirachamajoneesi

200 g  majoneesia (Hellmann’s)
2 tl  Dijon sinappia
1-2 tl (tai oman maun mukaan)  Sriracha maustekastiketta
(tai majoneesin voi maustaa myös itse tehdyllä chiliöljyllä)

Vatkaa ainekset keskenään ja tarjoile lihapullien kanssa.


p.s. Jos majoneesin kalorimäärä kauhistuttaa, sen voi korvata kermaviilillä.


Lihapullia, mustatorvisientä ja palsternakkaa

$
0
0

Kun niitä lihapullia (edellinen blogipostaus) ja mustatorvisieniä nyt sattui olemaan käytettävissä, niistä sai aivan taivaallisen ihanan sunnuntaipäivällisen palsternakan kanssa. Olin jo unohtanut miten ihanaa palsternakkapyree voi olla ja jotta koko annos ei olisi ollut pelkkää pehmeää, frittasin palsternakkojen kuoret rapsakaksi makulisäksi. Palsternakkapyree on todella makeaa, joten lautaselle kannattaa lisätä vastapainoksi myös jotain hapanta, kuten puolukkaa ja/tai maustekurkkua.

Tämä ruoka on parasta kausiruokaa mitä voi valmistaa. Eilisen päivityksen lihapyörykät nousivat ihan uudelle tasolle tekemäni mustatorvisienikastikkeen ansiosta ja kun siihen sopivasti yhdistää syksyisen kasvimaan makuja, aterian jälkeen voikin onnellisena kellahtaa vatsansa viereen ruokatorkuille. Ohje on neljälle.


Mustatorvisienikastike

3 rkl  mustatorvisienijauhetta (kuivatuista sienistä) + 0,5 dl lämmintä vettä
1  sipuli
5 dl  tuoreita mustatorvisieniä
2,5 rkl  voita
2,5 rkl  vehnäjauhoa
1  kanaliemikuutio
3 dl  kuumaa vettä
2 dl  Arlan fraiche kermaa (tai 100 g creme fraichea ja 1 dl kermaa)
mustapippuria myllystä
lisää vettä jos kastiketta tarvitsee ohentaa

Laita ensin mustatorvisienijauhe likoamaan lämpimään veteen. Kuori sipuli ja leikkaa se pieniksi kuutioiksi.

Haihduta tuoreista torvisienistä ensin ylimääräinen kosteus pyörittelemällä niitä kuumalla paistinpannulla. Jos sienet vain tuntuvat takertuvan kuumalle pannulle, lisää pari ruokalusikallista lämmintä vettä, niin johan alkaa nesteet virtaamaan. Hetken kulutua pannulla on jo melkein desilitra sienistäkin irronnutta nestettä ja kun se lopulta on kiehunut loppuun ja sienet kuivahtaneet, ota sienet pois pannulta ja leikkele ne pieniksi paloiksi. Älä pese pannua välillä.

Sulata paistinpannulla voi ja kuullota siinä sipuli. Lisää kaikki sienet (myös se liotettu sienijauhe) ja sekoita. Lisää sitten jauhot ja kun jauho on hetken kuluttua sopivasti ruskistunut, murenna joukkoon kanaliemikuutio, lisää kuuma vesi ja sekoita ainekset tasaiseksi. Keittele kastiketta välillä sekoitellen 5-10 minuuttia jotta jauho kypsyy kunnolla.

Lisää kastikkeeseen fraiche kerma ja kiehauta vielä kerran. Mausta mustapippurilla ja jos kastiketta tarvitsee ohentaa, siihen voi vielä lisätä pikkutilkan kiehuvaa vettä.



Palsternakkapyree

500 g  kuorittua palsternakkaa
3 dl  maitoa
6 dl  vettä
3 rkl  kylmää voita
1,5 - 2 tl  suolaa

Huuhtele ja kuori palsternakat ja leikkaa ne peukalonpään kokoisiksi paloiksi. Säästä kuoret friteerattavaksi.

Kaada kattilaan maito, vesi, puolet suolasta sekä kuoritut palsternakkapalat. Keitä palsternakkaa niin kauan että palat ovat kauttaaltaan todella pehmeitä. Siivilöi osa kattilassa olevasta nesteestä pois, lisää voi ja soseuta palsternakat silkinsileäksi pyreeksi. Lisää kuumaa nestettä tarvittaessa. Palsternakka sisältää luonnostaan paljon sokereita, joten pyree on aika makeaa. Lisää suolaa tarpeen mukaan.



Friteeratut palsternakan kuoret

2 – 3  palsternakan kuoret
4 – 5 dl  rapsiöljyä
hienoa merisuolaa

Kuumenna öljy kattilassa 100-110 asteeseen ja lisää palsternakan kuoret. Öljy alkaa kuplia kun palsternakan sisältämä vesi haihtuu. Kuumenna öljyä todella hitaasti välillä kuoria sekoittaen. Kun öljyn lämpötila lähestyy 170 astetta, palsternakan kuoret alkavat rapeutua ja ruskistua. Silloin kuoret voi reikäkauhalla nostaa pois öljystä talouspaperille kuivumaan ja maustaa ne suolalla. Tarkkaile kuorten rapeutumista ja varo etteivät ne pääse kärähtämään.

Friteerattuihin palsternakan kuoriin tulee hiukan pähkinäinen aromi.



Hävikkiviikon herkut, osa 1/4

$
0
0
Se on täällä taas, siis hävikkiviikko. Muutama viikko sitten Viisi Tähteä ***** -verkkolehdessäkiinnitettiin huomiota siihen että keittokirjoissa ei koskaan ole reseptien jatkumoa siitä, miten pienet määrät erilaisia raaka-aineita voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti seuraavissa ruoissa. Ettei sitten tulisi niin paljon ruokahävikkiä, kun kaapin perukoille unohtuneet ruoka-aineet pitää heittää pois vanhentuneina. Siltä kannalta katsottuna kaikki keittokirjat on todellakin kirjoitettu väärin. Uskon (tai ainakin toivon), että kotioloissa aika moni kuitenkin ”siivoaa” jääkaappinsa kohtalaisen säännöllisesti ja käyttää sieltä löytyneet sattumat osaksi uusia ruokia. Sama siivousoperaatio täytyisi tehdä säännöllisesti myös kuivaruokakaappiin ja maustelaatikkoon.

Hävikkiviikon hengessä nostamme uuteen arvoon italialaisen ”cucina poveran”, joka tekee ruokaa siitä mitä kaapista löytyy. Viikon tunnuslauseen mukaisesti hävikistä herkuksi.


on tyypillinen cucina poveran edustaja. Minestronekeitolle ei ole olemassa varsinaista reseptiä, vaan käytännössä otetaan kaapista mitä siellä sattuu olemaan. Sopan sisältö vaihtelee suurestikin niin alueellisesti kuin vuodenajoista riippuen.



on kasvissosekeittona kätevä silloin kun täytyy hukata pois vanhenemasta erilaisia juureksia ja mausteita. Tällaista keittoa kannattaa keitellä pienellä lämmöllä pitkään, sillä maku kehittyy aina täyteläisemmäksi mitä kauemmin malttaa antaa juuresten hautua liemessään.



on myös tämän ajan kausiruokaa. Syksyn kasviksista saa aikaan todella ihania keittoja. Juureksia, erilaisia sipuleita ja yrttimausteita yhdistelemällä tätäkin voi muunnella mielin määrin.



on helppo valmistaa. Siihen voi upottaa kaikenlaisia kasviksia ja lihaa mitä edelliseltä aterialta on sattunut jäämään yli. Taikina sekoittuu pikaisesti tehosekoittimessa ja sattumat ripotellaan piirakan päälle ennen sen paistamista.




Onko leipä tai sämpylät vaarassa kuivahtaa? Tee niistä ”bloomin’ onion bread” eli
Vähän voita, kevätsipulia, juustoa ja uuniin lämpiämään. Nam!



on lämmin vuokaruoka, johon uppoaa niin leipä, kasvikset, juustot, kananmuna kuin makkaratkin. Nimi strata tulee englanninkielen (alk. latina) sanasta stratum eli kerrostuma.



on italialainen leipäsalaatti. Yksinkertaisimmillaan ja perinteisimmillään se on vain rapeaa leipää, suupalan kokoisia tomaatteja, salaatinkastike sekä basilikaa. Joukkoon voi lisätä kaikenlaista lihaa mitä pöydästä sattuu jäämään. Ruokaisampana panzanella on kokonainen ateria.




Eikä pidä unohtaa syksyn viimeisiä vihreitä tomaatteja, joista keitetään aivan ihana
Vihreä tomaatti-chilihillo
Tämä korvaa ruokapöydässä niin paholaisenhillon kuin kurkkusalaatinkin.


Hävikkiviikon herkut, osa 2/4

$
0
0


Kalleinta ruokaa on poisheitetty ruoka. Vaikka muovia on viime vuosina yritetty maalittaa kaikkein suurimmaksi ympäristöhaitaksi, se suojaa ruokia ja raaka-aineita kuivumasta ja pilaantumasta. Jonkun laskelman mukaan yksi poisheitetty leipäpala tai pari makkarasiivua on päästöiltään suurempi ympäristöongelma kuin niiden suojana käytetty muovikääre.

Jauhovarastokin kannattaa tarkastaa aika ajoin ja käyttää leivontaan sellaiset pussinpohjat joiden ”best before” on lähellä tai jopa jo mennyt.


Muutaman päivän ikäiset bagelit eivät ole enää parhaimmillaan sellaisenaan syötynä, mutta
vievät bagelit ihan uusiin ulottuvuuksiin. Täytteeksi sopii melkein mikä tahansa.



Vähän kuivunut vaaleahko leipä on loistava raaka-aine kun siitä tehdään
jotka ovat erinomainen vaihtoehto perinteisille perunalle, pastalle tai riisille.



Pizza on ruoka johon perinteisesti on käytetty kaikenlaisia sekalaisia täytteitä.
on sopiva nimi pizzalle johon kerätään jääkaapista erilaisia viikonlopulta jääneitä aineksia.



Jos pizza ei tunnu hyvältä ajatukselta, niin aina voi laittaa uuniin paistumaan ruoan nimeltä
Suolaisesta pannukakusta ja vihersalaatista tulee erinomainen ateria.






on hyvä vaihtoehto silloin jos jääkaappiin alkaa kerääntyä orpoja juureksia. Selleri, porkkana, peruna,palsternakka, keltajuuri,… Kaikki käy ja viimeistely tehdään punasipulihillokkeella.





syntyy sekalaisista jauhoista ja erilaisista pähkinöistä. Uunipellille tasoitetusta taikinasta tulee leivät vähällä vaivalla isollekin porukalle.






Jäikö aterialta perunasosetta? Siitä voi pyöräyttää aamiaispöytään kivat
Puolessa tunnissa pöydässä on pino lämpimiä leipiä.

Epäviralliset Pride -viikon sateenkaarileivokset

$
0
0


Kun kaikkia tapahtumia ja juhlapäiviä varten on olemassa omanlaisensa leivonnaiset, laskiaispullat, runeberginleivokset, vapputippaleivät ja niin edelleen, niin täytyyhän pride –viikollekin olla omat nimikkopullansa. Siispä tässä kaikille riittävän huumorintajuisille leivontaresepti prideviikon kahvipöytään. Tai saa näiden kanssa juoda teetäkin, tai samppanjaa tai ihan mitä vaan, jos kahvi ei maistu.


Leivokset on valmistettu tuulihattutaikinasta, täytetty ja kuorrutettu asianmukaisesti. Muotoina ovat donitsi, èclair ja perinteinen pieni pyöreä tuulihattu. Tuulihattujen leipominen ei itse asiassa ole ollenkaan vaikeaa kun noudattaa reseptiä. Viimeistelyn voi tehdä helposti tai vaikeasti riippuen siitä paljonko näiden leipomiseen haluaa käyttää aikaa ja tiskiä. Leivonnaiset voi kuorruttaa vaikka jokaisen eri väriseksi ja koristella, ja täytteitäkin voi tehdä useampaa eri makua. Siis jos haluaa… Näiden täyte valmistui helpoimmalla ja nopeimmalla mahdollisella tavalla sekoittamalla se valmiista moussejauheesta. Tässä se on valkosuklaa-nougat mousse kun sitä sattui kaapissani olemaan, mutta kaupoissa on tarjolla myös vadelman, suklaan ja mango-passionhedelmän makuisia moussejauheita. Yksinkertainen kuorrute on tomusokerista ja viimeistelty täysin överiksi sateenkaarenkirjavilla strösseleillä.



Sateenkaarileivokset tuulihattutaikinasta

2 dl  maitoa
1,5 dl  vettä
140 g  voita
0,5 tl  suolaa
2 tl  sokeria
210 g  vehnäjauhoa
6  munaa (koko L)

pehmeää voita donitsipellin voitelemiseen
taikinan voitelemiseen 1 muna ja 1 rkl maitoa

täyte:
1 pakkaus  BlåBandin moussejauhetta (tässä valkosuklaa-nougat)
2 dl  maitoa
200 g  philadelphia tuorejuustoa

kuorrute:
400 g  tomusokeria
1 tl  sitruunamehua
2-3 rkl  vettä (ja lisää jos tarvitaan)
(elintarvikeväriä)
sateenkaarenkirjavia strösseleitä (hanki riittävästi!)


Sulata voi kattilassa, mutta älä päästä sitä ruskistumaan. Lisää maito, vesi, sokeri ja suola, ja kuumenna seos kiehumispisteeseen. (Työjärjestys on tämä siitä syystä, että maito ei niin helposti kärähdä kattilan pohjaan kun siinä on ensin sulatettu rasva.) 

Lisää jauhot, sekoita tasaiseksi ja hämmennä kiehuvaa seosta puuhaarukalla kunnes se irtoilee kattilan reunoista, muuttuu hiukan kiiltäväksi ja siitä pystyy muotoilemaan pallon. Laita taikinapallo jäähtymään yleiskoneen kulhoon ja laita uuni lämpiämään 190 asteeseen. (Jos munat vatkataan liian kuumaan taikinaan, ne kypsyvät liian aikaisin eikä taikina kohoa uunissa.) 

Kun taikina on jäähtynyt hiukan yli kädenlämpöiseksi, suunnilleen 50-asteiseksi, käynnistä koneen lapavatkain ja lisää munat yksi kerrallaan koko ajan reippaasti vatkaten. Viimeisen munan jälkeen jatka vatkaamista vielä noin viiden minuutin ajan kunnes taikina on notkeaa ja kiiltävää.

Taikinan pursottamista varten tarvitaan iso kertakäyttöinen pursotinpussi ja siihen 15-20 mm halkaisijaltaan tylla. Paras on 16-millinen tähtitylla (maksaa 4,50) mutta jos sellaista ei ole, tyllan voi kääräistä kertakäyttöisestä alumiinivuoasta ja kiinnittää maalarinteipillä pursotinpussin päähän.

Donitsit pursotetaan donitsivuokaan. Voitele vuoan kolot huolellisesti pehmeällä voilla. Pursota koloon rengas ja tasoita pinta niin ettei sauma jää näkyviin. Jos pursotus ei ole tehty tähtityllalla, vedä haarukalla donitsin pintaan matalat urat.

Èclairit pursotetaan suoraan leivinpaperille noin 12-13 cm pituisina pötköinä. Päät viimeistellään ja pintaan vedetään haarukalla matalat urat. Urat vähentävät taikinan repeilemistä paistettaessa.

Pienet tuulihatut  pursotetaan pieninä palloina leivinpaperille, minkä jälkeen pinta tasoitetaan kevyesti.

Voitele leivokset muna-maitoseoksella ja paista uunin keskiosassa 190 asteessa 30-35 minuuttia kunnes ne ovat kauniisti kohonneet ja kullanruskeita. Älä avaa uunin luukkua kesken paiston etteivät tuulihatut lässähdä. 

Siirrä valmiit leipomukset metalliritilälle jäähtymään vähintään puoleksi tunniksi ennen kuin alat täyttää ja kuorruttaa niitä.

Valmista täyte käyttämällä molemmat pakkauksen moussejauhepussit. Kaada kulhoon maito, lisää moussejauhe ja vatkaa (miel. sähkövatkaimella) 5 minuutin ajan. Lisää sitten tuorejuusto ja vatkaa se huolella täytteen joukkoon. Anna täytteen tekeytyä jääkaapissa puolisen tuntia ennen käyttöä. Lusikoi sitten täyte isoon pursotinpussiin.

Tuulihattutaikinasta valmistetut leivonnaiset ovat tyhjiä sisältä joten niitä ei tarvitse halkaista täyttämistä varten. Tee pienen tuulihatun pintaan yksi reikä syömäpuikolla tms, donitsin yläpintaan 3 reikää tasaisin välein ja èclairin yläpintaan reikä kumpaankin päähän. Näin pursotinpussin kärjen voi työntää leivokseen ja pursottaa täytettä niin että leivos täyttyy tasaisesti. Kuorrute peittää reiän.

Kun täyttö on tehty, valmistele kuorrute. Kaada ensin yhteen kulhoon strösselit. Kaada toiseen kulhoon ensin tomusokeri. Lisää sitten sitruunamehu ja vettä ja sekoita tasaiseksi. Lisää vettä varovasti teelusikallinen kerrallaan kunnes kuorrute on tasaista ja notkeaa. Ota sitten yksi tuulihattu kerrallaan, kasta pinta kuorrutteeseen, valuta ylimääräinen pois ja laita takaisin metalliritilälle. Kun olet kuorrutanut 5-6 tuulihattua, kasta ne yksi kerrallaan syvälle strösseliseokseen ja ravista varovasti ylimääräiset pois. Jatka seuraavien kanssa kunnes kaikki on tehty. 

Siirrä sateenkaarileivokset ritilän päällä jääkaappiin tekeytymään seuraavaan päivään, jolloin ne ovat parhaimmillaan.

VAROITUS! Älä missään tapauksessa säilytä valmiita leivoksia ilmatiiviissä pakkauksessa! Muovin sisällä niin taikinan, kuorrutteen kuin strösselinkin rapeus häviää ja lopputulos on yhtä pehmeää mössöä.


Jos tykkää enemmän suolaisista tuulihatuista, èclairit voi jättää kuorruttamatta ja tehdä niistä vaikka minihotdogeja täyttämällä ne pienillä Nürnbergin bratwursteilla ja lisukkeeksi ruohosipulimunakokkelia.

Hävikkiviikon herkut, osa 3/4

$
0
0

Kuluttaja -median tutkimusten mukaan eniten ruokahävikkiä syntyy yhden hengen talouksissa ja lapsiperheissä. Siksi tänä vuonna Hävikkiviikon erityisenä kohderyhmänä ovat kotitaloudet, joissa syntyy paljon ruokahävikkiä.

Tutkimus kertoo, että kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta, keittiötaitojen heikkoudesta ja viitseliäisyyden puutteesta. Tähteitä ei osata tai haluta hyödyntää ja parasta ennen -merkintää ei osata erottaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä. Suunnittelemattomuuden seurauksena kaupasta ostetaan liikaa ruokaa, jolloin kaikkea ei ehditä hyödyntää ennen ruoan pilaantumista.

Jokainen voi aloittaa ruokahävikin vähentämisen vaikka vain sellaisella hyvin yksinkertaisella tavalla että ei kasaa lautaselleen tarpeettoman paljon ruokaa ja syö lautasensa tyhjäksi. Seuraava askel ruokahävikin rajoittamiseksi on tarkastaa ruokakaapin ja jääkaapin sisältö ennen kauppaan lähtöä. Myös sieltä hyllyjen perältä. Esimerkiksi monet maitotuotteet on nykyisin niin hygieenisesti valmistettu ja pakattu, että oikein säilytettynä ne ovat käyttökunnossa vielä jopa viikkoja ”parasta ennen” –päiväyksen jälkeen. Minä tein elokuun lopulla kalaruoalle kermaviilistä tartarkastiketta, kermaviilistä jonka "parasta ennen" oli ollut juhannuksena, mutta jota oli koko ajan säilytetty jääkaapissa oikeissa olosuhteissa. Aistinvarainen tarkistus osoitti, että se oli edelleen täysin priimakunnossa ja käytettävissä.

Jos kaapissa on pastaa, tölkkitomaatteja sekä erilaisia juustonkannikoita, niistä yhdistämällä tulee maukas vuokaruoka. Kun vielä muista resepteistä tähteiksi jääneet ruukkuyrtit sekoitetaan joukkoon, syntyy käden käänteessä maukas



Jäikö tähteeksi lettutaikinaa tai jopa valmiiksi paistettuja lettuja? Jos lettutaikinassa ei ole käytetty sokeria, ne voi täyttää ja lämmittää ihan uudeksi ei-makeaksi ruoaksi joka voi olla



syntyvät todella vähistä aineksista edellyttäen että jääkaapissa on edes hiukan jotain muuta kuin pelkkä valo.



kätkee sisäänsä kaikenlaiset sattumat jääkaapista. Piirakkataikina kannattaa tehdä itse. Mitä kauniimpi asettelu, sitä kauniimpi piirakka syntyy vaatimattomistakin aineista.



Erilaiset pienet lihanpalat, tähteeksi jääneet kasvikset ja lehtivihannekset soveltuvat salaattiaineksiksi. Salaatinkastikkeenkin voi soveltaa saatavilla olevista aineksista.



Jäikö tähteeksi risottoa? Laita se jääkaappiin yön yli ja tee siitä seuraavana päivänä
joiden sisään laitetaan hiukan sinihomejuustoa antamaan makua.



Kun lihamureketta jää tähteeksi, sen voi naamioida seuraavalle päivälle ihan uudeksi ruoaksi.
voi olla murennettua lihamureketta joka on sekoitettu uuteen kastikkeeseen.

Hävikkiviikon herkut, osa 4/4

$
0
0

Myös jälkiruoka voi olla hävikin torjuntaa. Toisinaan hedelmiä tulee ahnehdituksi ostoskoriin liikaa niin että niitä kaikkia ei ehdi syödä ennen kuin viimeiset alkavat osoittaa jo pilaantumisen merkkejä. Ylivuotiset marjat pakastimesta voi keittää hilloiksi jos niitä ei ehdi syödä ennen uutta satokautta. Kyllä omatekoinen hillo voittaa kaupan hillot 6-0 ja hedelmiäkin voi käyttää vaikka ne olisivatkin päässeet hiukan ylikypsiksi.
 
Jossain mediassa hävikkiruoka on käsitetty ainoastaan kaupan punalaputetuiksi tuotteiksi, mitä pidän hyvin outona näkemyksenä. Kyllähän kuka tahansa voi ostaa ja mikrossa lämmittää -30% punalaputetun tuotteen, ei siihen tarvita suurta järkeä, mutta ne punalaputetutkin ovat nopeasti todellista hävikkiä, kun alennuksesta innoissaan hamstraa niitä keittiön täyteen. Hävikki mikä hävikki, riippumatta siitä tapahtuuko se kaupassa vai kotona. Taito on siinä että osaa löytää omasta jääkaapistaan ja ruokakomerostaan niitä kohta mahdollisesti hävikkiin meneviä raaka-aineita ja käyttää ne ruoanlaitossa.

Tässä vielä erilaisia reseptejä joilla vaaniva makea ruokahävikki muutetaan herkuiksi.


paistuvat käden käänteessä hiukan kuivahtaneesta pullasta tai vaaleasta leivästä.



valmistuu tuoreista tai pakastemarjoista tai ihan vaan kaupan mehusta. Kannattaa muistaa että vispipuuroa voi tehdä muustakin kuin puolukoista.



on klassikko johon saa hukattua niin vanhat pullat kuin maidon ja marjatkin.



Kaikkien tuntema
on resepti jota voi soveltaa loputtomiin eri marjoilla, hedelmillä ja maitotuotteilla.



Omenoista ja toissapäivän kivikovasta patongista leivotaan herkullinen



Vohvelitaikinaan voi käyttää monenlaisia maitotuotteita ja lopputulos on aina herkullinen.
tarjotaan yleensä erilaisten marjojen tai hillojen ja kermavaahdon tai jäätelön kanssa.



Jos hedelmäkorin sisältö ei tyhjene riittävän nopeaan, hedelmistä voi tehdä erilaisia




Mustanpuhuvat banaanit ovat erinomaista raaka-ainetta tehdä
eli täyteläinen banaanilevite jota voi käyttää maustamaan jogurttia, jäätelöä, tai mitä vaan.



Black Banana Curd soveltuu vaikka juustokakun maustamiseen. Hyydytetty
sisältää tuorejuuston lisäksi jääkaapista muitakin valinnaisia (hapan)maitotuotteita.

Hävikkiviikon herkut, sinkkuekstra

$
0
0


Yksineläjien määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt ja usein valitetaan, että yhdelle ei kannata tehdä ruokaa kun aina pitää ostaa liikaa aineksia ja sitten loput jäävät käyttämättä. Yhtä annosta ei usein yleensä kannatakaan tehdä, mutta on monta sellaista ruokaa joille pakastaminen tekee hyvää, jolloin ruokaa voi tehdä vaikka kymmenelle ja pakastaa yhden tai kahden hengen kerta-annoksina. Erilaiset lasagnet ja muut laatikkoruoat, kaali sekä monet keitot vain paranevat pakkasessa.

Vaikka hävikkiviikko menikin jo, tässä muutama ruokavinkki sinkkutalouksiin.




sopii erinomaisesti pakastettavaksi. Sen voi tehdä valmiista lasagnelevyistä tai sitten
pidemmän kaavan mukaan

tai jos ei niin välitä jauhelihasta, niin

on aivan mahtavan hyvää

on myös herkkua ja 
sienistä saa aikaan vaikka minkälaisia ihania lasagneruokia kuten
tai
ja kasvislasagnesta on paljon mahdollisuuksia kuten vaikka
tai


Erilaiset laatikkoruoat valmistuvat vahtimatta ja valmiit laatikot on helppo annostella pakasterasioihin.

Lähes kaikki suomalaiset rakastavat

ja

se vasta pakkasessa paraneekin

 Jos haluaa tehdä vertailun Suomen suosituimpaan maksalaatikkoon, voi kokeilla valmistaa itse


ovat tämän ajan kausiruokaa ja niitä kannattaa tehdä kerralla paljon. Jos haluaa kääryleensä ilman lihaa, voi valmistaa


Suurempia määriä keittoa kannattaa valmistaa silloin jos keitto itsessään vaatii pitkää valmistusaikaa, kuten

ihan tavallisessa kattilassa tai

Muita sellaisia on vaikkapa

tai
tai


Erilaisia kasvis- ja kasvissosekeittoja voi niinikään purkittaa pakkaseen ja mielialan mukaan sieltä sitten valita, sulattaa ja lämmittää

juuressosekeiton
tai

tai

tai

tai

tai jonkun muun


Ei se ole vaikeaa kun vähän viitsii suunnitella.


Ihanat suolaiset muffinit

$
0
0

Löysin netistä uuden sämpyläreseptin, joka vaikutti ihan käyttökelpoiselta. Tietysti sitä piti kokeilla ja tehdä sämpylöitä heti seuraavan sunnuntain aamiaiselle. Taikina kohosi kauniisti ja paistui nätin väriseksi, mutta jostain syystä uunista ei lainkaan leijaillut sellaista houkuttelevaa leivän tuoksua mitä yleensä sämpylöitä leipoessa. Yksimielisesti totesimme että makukin oli ”kuin kaupan sämpylöissä” ja näin loput niistä tuomittiin hävikkiviikon hengessä päätymään kuivatuksen ja jauhatuksen kautta korppujauhoiksi. Sattuuhan sitä. Sen verran tämä kuitenkin jäi harmittamaan, että iltapalaksi tein suolaisia muffineja joissa olikin sitten makua niiden onnettomien sämpylöidenkin edestä.

Muffinit on siitä kivat tehdä, että taikina valmistuu sekoittamalla, mitään ei tarvitse nostattaa eikä paistamiseenkaan kulu paljoa aikaa. Makuaineitakin voi vaihdella mielin määrin. Nämä muffinit maustoin juustolla ja sipulilla. Taikinasta tulee 12 herkullista suolaista muffinia.



Suolaiset juusto-sipulimuffinit

1  punasipuli
1 rkl  voita

4 dl  vehnäjauhoa
1,5 tl  leivinjauhetta
0,5 tl  ruokasoodaa
1 tl  suolaa
1 tl  sipulijauhetta

1 dl  hienonnettua ruohosipulia
50-60 g  raastettua cheddarjuustoa

3  munaa
1,5 dl  maitoa
1 dl  creme fraichea
50 g  hyvää sinihomejuustoa muruina (Saint Agur)




Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen (ylä-alalämpö) ja laita paperivuoat muffinivuoan koloihin.

Kuori punasipuli ja leikkaa se ihan pieniksi kuutioiksi. Kuullota sipulikuutiot voissa ja jäähdytä ne. Sekoita kaikki kuivat ainekset keskenään. Raasta cheddar, hienonna ruohosipuli ja sekoita ne keskenään. Vatkaa isommassa kulhossa sekaisin munat, maito, creme fraiche sekä sinihomejuusto pieninä muruina.

Sekoita muna-maitoseokseen ensin kuivat aineet, sitten kuullotettu punasipuli ja lopuksi ruohosipuli-cheddarseos. Jaa taikina tasan muffinivuoan koloihin.

Paista muffinit 200 asteessa uunin keskitasolla noin 20 minuuttia. Nauti lämpiminä voin kanssa.



Riisipaperilastut

$
0
0

Kyllästyttääkö perunalastut? Tee riisipaperista ihan uudenlaiset chipsit. Fritattujen riisipaperikääröjen pyörittelystä oli pakkaukseen jäänyt muutamia riisipaperiarkkeja ja kun ei niitäkään voi kovin pitkään säilyttää, päätin tehdä niistä pikkusuolaista. Jos mietit mitä tänä lauantaina napostelisit, hae kaupasta paketti riisipaperia sekä pikkupullo rapsiöljyä ja ota esiin paistinpannu. Nämä pikkusuolaiset ovat valmiit käden käänteessä.


Fritatut riisipaperilastut

pieni pullo rapsiöljyä
riisipaperiarkkeja
hienoa merisuolaa
mustapippuria myllystä
tai muita mausteita

Leikkaa riisipaperiarkit pienemmiksi paloiksi. Kaada paistinpannulle rapsiöljyä sen verran että sitä on noin parin sentin paksuudelta. Kuumenna öljy.
Kokeile öljyn lämpötilaa laittamalla kuumaan öljyyn pieni pala leipää. Jos leipä vain kelluu öljyn pinnalla, anna kuumentua vielä hetki. Öljy on sopivan kuumaa kun siihen tipautettu leivänpala alkaa ritistä ja ruskistua. Varo ettei öljy lämpene sen kuumemmaksi.

Uppopaista riisipaperin palat muutama kerrallaan. Paistuminen tapahtuu niin nopeasti että niitä saa alkaa nostaa pois öljystä melkein heti kun ne on sinne laitettukin. Nyt lastut ovat rypistyneet ja niiden rakenne on muutenkin muuttunut.




Nosta valmiit riisipaperilastut kuivumaan talouspaperin päälle jolloin ylimääräinen öljy imeytyy paperiin. Mausta lastut tosi kevyesti ripottelemalla niille vain ihan hiukan suolaa ja muita mausteita. Kokeile ensin muutaman lastun kanssa miten paljon mausteita voi käyttää.

Nauti hyvässä seurassa sopivien juomien kanssa.


Varastatko sinäkin kuvia toisten blogeista?

$
0
0


Lueskelin F1 urheilu-uutisia ja huomasin siinä Alfa Romeo racingin twitter-videon, jossa Kimi Räikkönen arvuuttelee tallikaveri Giovinazzilta mitähän nämä suomalaiset ruoat mahtaisivat olla. Heti ensimmäinen kuva hämmästytti – se oli minun kuvani, jonka ainoa julkaisupaikka minun tietääkseni on epätrendikkään ruokablogin poronkäristyspäivitys tammikuulta2013. Kyllä minä omat kuvani tunnistan. Luvallisesti linkitettynä blogimme kuvia on ainoastaan blogipäivitysten osana niillä sivustoilla, jotka toimivat ruokablogien koostepalveluna kuten Parhaat Ruokablogit ja Blogit.fi.

Tiedän että tammikuussa 2013 epätrendikkäässä ruokablogissa julkaisemani kuva poronkäristyksestä on (vaikka itse kehunkin) yksi parhaista mitä internetistä siitä ruokalajista millään kuvahaulla löytyy, mutta sitten aloin googlata vähän tarkemmin. Yhtäkkiä eteeni lävähti kuusi sivua linkkejä tähän nimenomaiseen kuvaan. Olin todella yllättynyt siitä miten röyhkeästi kuva on vuosien varrella varastettu eri kaupallisiin medioihin. Samassa postauksessamme oli myös toinen kuva tästä annoksesta ja sitä kuvahaulla googlatessa avautui vielä lisää pari sivua linkkejä. Pinterest on täysin hyväksyttävä julkaisualusta käyttää kuvia, sillä siellä näkyy aina kuvan alkuperä. 

Sen sijaan näitä muita luvattomia ”lainoja” ilman edes linkkiä alkuperäiseen julkaisuun löytyi niin paljon, ettei kaikki voi olla pelkkää ”vahinkoa” kuten muutamia mainitakseni:

Tämän

listan

linkit

johtavat

julkaisuihin

joissa

kuvaa

käytetään

luvattomasti

Todennäköisesti

Alfaromeon

printtaama

kuva

löytyi

jonkun

kaupallisen

matkailualan

toimijan

sivustolta


Poronkäristyskuvien lisäksi googlailin lisää ja löysin muutaman muunkin luvattoman kuvalainan. Montakohan löytyisi jos jaksaisin käydä googlen kuvahaulla läpi kaikki yli 5000 blogikuvaamme?

Ei-kaupallisessa yksityisessä blogissa julkaistu kuva ei todellakaan tarkoita sitä, että sen jälkeen kuva on vapaata riistaa kaikkien käytettäväksi. Tekijänoikeus vaikuttaa olevan monelle ihan tuntematon käsite.

Pitäisi varmaan kiittää Alfa Romeota siitä että avasivat silmäni kaikille näille kuvavarkauksille?

Minne lähetän laskun?

Suomeksi: voihan perkelen perkele!!!


Valkoviinissä hörytetyt ahvenfileet

$
0
0

Viikon kalaruoka on ahventa. Jos olisi tilaisuus, nämä ahvenet voisi kalastaa itsekin, mutta kun olosuhteista johtuen sellaista mahdollisuutta ei ollut, täytyi suunnata torikauppiaan luokse. Liian usein menen kalaruoan valmistuksessa siitä mistä aita on matalin ja paistan ahvenfileet voissa. Nyt palasin takaisin vuosien takaiseen reseptiini, höyrytin fileet uunissa valkoviinihöyryssä ja tarjoilin todella kevyen (hyvin epätrendikkään, ehkä suorastaan jopa 90-lukuisen) vaahdotetun maitokastikkeen kanssa. Samalla vähän kikkailin pleittauksen kanssa ettei sunnuntaipäivällinen näyttäisi liian arkiselta. Annos on ihan supisuomalainen: ahventa, porkkanaa, perunaa (keitettynä ja kuoret friteerattuna), tilliä, hernettä, raitajuurta…

Ohje on neljälle.


Valkoviinissä höyrytettyä ahventa

12 nahatonta ahvenfileetä
hienoa merisuolaa
raastettua sitruunankuorta
valkopippuria myllystä
tillisilppua

0,5 dl valkoviiniä
0,5 dl vettä



Graavaa ahvenfileet merisuolalla ja sokerilla. Pyyhi suolat pois parin tunnin kuluttua ja viimeistele fileet poistamalla ruotorivi. Ruotorivi tarvitaan kastikkeeseen.

Ripottele jokaiselle fileelle hiukan hienoa suolaa, sokeria, sitruunankuorta, valkopippuria ja tillisilppua. Kääri fileet rullalle ja kiinnitä ne parilla cocktailtikulla. Asettele ahvenrullat pieneen uunivuokaan ja kaada vuoan pohjalle valkoviini ja vesi. Peitä vuoka alumiinifoliolla.

Höyrytä fileet kypsiksi uunissa 200 asteessa 19 minuuttia. Nosta valmiit ahvenrullat pois liemestä ja nypi tikut irti.







Vaahdotettu tillikastike

4 dl maitoa
ahventen perkausjätteet, ruotorivit
0,5 tl suolaa
1 pieni salottisipuli paloina
hiukan valkopippuria myllystä
muutama pieni tillinvarsi
2 rkl hienonnettua tuoretta tilliä
50 g kylmää voita kuutioina

Kaada maito kattilaan, lisää ahventen ruotorivit, suola, salottisipuli, valkopippuri sekä tillinvarret ja anna kiehahtaa. Jäähdytä puolisen tuntia ja siivilöi.

Juuri ennen tarjoilua lämmitä maito kiehumispisteeseen, lisää voi. Ota kattila pois liedeltä ja sulata voi vatkaamalla sauvasekoittimella. Kun voi on sulanut, lisää hienonnettu tuore tilli ja vaahdota edelleen kunnes kastikkeeseen on muodostunut kuohkea vaahto.

Kerää lusikalla pinnalle muodostunut vaahto ja valuta sitä ahvenrullien ympärille.






Porkkanapyree

500 g porkkanaa pieninä paloina
yhden appelsiinin mehu 
vettä sen verran että porkkanat peittyvät kokonaan 
suolaa
1 rkl voita

Keitä porkkanat voimakassuolaisessa vedessä vähän ylikypsiksi. Kaada neste pois, soseuta sauvasekoittimella ja paseeraa siivilän läpi. Lisää voi, sekoita ja mausta suolalla.



Vihreä kanalasagne

$
0
0

Valmislasagneissa kanalasagne vaikuttaisi olevan nykyisin standardi ja jos haluaa lasagnensa valmistettuna oikeasta lihasta, täytyy tarkkaan katsoa että paketin kyljessä varmasti lukee beef tai bolognese eikä pelkkä lasagne. Olen muutaman kerran laiskuuttani ostanut jonkun valmislassen pikalounaaksi ja heti sitten todennut että ”olis taas pitänyt itse…”.

Joka kerta kun aloitan lasagnen valmistuksen, muistan miksi meillä tehdään sitä niin harvoin: siihen menee yllättävän(?) paljon aikaa. Siksi sitä täytyykin tehdä aina iso vuoallinen niin että osan voi pakastaa ja nauttia myöhemmin. Sitä voi vaikka viikonloppuna lämmittää mökillä jolloin ei välttämättä tarvitse häärätä keittiössä yhtään ylimääräistä.

Huomasin että meillä ei olekaan tehty kanalasagnea, joten täytyyhän sellaistakin kokeilla. Löysin yhden mielenkiintoisen reseptin, jonka muokkasin Suomessa myytävien ainesten saatavuuteen ja mittayksiköihin. Sen verran hyvä resepti että tätä voi tehdä toisen ja kolmannenkin kerran. Käyttämäni vuoka oli noin 20x30 cm ja ainekset mahtuivat siihen juuri ja juuri. Pikkuisen isommassa vuoassa ei olisi koko ajan tarvinnut jännittää, milloin kastike alkaa kuplimaan reunan yli uunin pohjalle.



Vihreä kanalasagne
(vuoka noin 22x34 cm, noin 10 annosta)

16  lasagnelevyä
200 g  mozzarellaraastetta

kanakastike
4  kypsää broilerinkoipea (voi olla kaupan valmista grillibroileria)
100 g  voita
1 dl  vehnäjauhoa
5 dl  kanalientä
2 dl  ruokakermaa
                      mausteseos:
                      1 tl  sipulijauhetta
                      1 tl  valkosipulijauhetta
                      1 tl  kuivattua persiljaa
                      1 tl  kuivattua basilikaa
                      1 tl  kuivattua oreganoa
                      1 tl  suolaa
                      0,5 tl  kuivattua timjamia
                      0,5 tl  mustapippuria
                      0,5 tl  chilihiutaleita
5 – 6 dl  maitoa
5 dl  raastettua parmesaania

pinaatti-juustokastike
1 tölkki (400 g)  artisokanpohjia suolaliemessä
300 g (2 pss)  pakastepinaattia
2  munaa (koko L)
500 g (2 rasiaa)  ricottaa
4 dl  fraiche kermaa
3 dl  raastettua parmesaania
2  isoa kourallista tuoretta basilikaa hienonnettuna
0,5 tl  suolaa
0,5 tl  valkopippuria

voita vuoan voiteluun



Aloita kastikkeiden valmistus siitä että ensin laitat uunin lämpiämään 175 asteeseen, sekoitat maustesekoituksen, hienonnat artisokansydämet, sulatat pakastepinaatin, raastat parmesaanin ja perkaat sekä leikkaat kypsän broilerin ”sentin kuutioiksi” tai sinne päin. Kun nämä esivalmistelut on tehty, loppu sujuu nopeasti.

Kanakastike keitetään, pinaatti-juustokastike vain sekoitetaan. Tee siis ensin kanakastike.
Sulata kattilassa voi, lisää vehnäjauho ja sekoita parin minuutin ajan kunnes jauho hiukan kypsyy mutta ei ruskistu. Lisää kanaliemi ja keitä kastiketta sekoitellen kunnes siinä ei ole yhtään kokkareita. Lisää ruokakerma sekä mausteseos, sekoita ja keitä taas kunnes kastike hiukan saostuu. Lisää puolet maidosta ja kun kastike on taas saostunut, lisää puolet jäljellä olevasta maidosta ja kiehauta. Lisää parmesaaniraaste ja anna sen sulaa kastikkeen joukkoon. Maitoa on vielä hiukan jäljellä ja lisää sitä sen verran että kastike on vielä jokseenkin juoksevassa ja helposti levitettävässä muodossa.

Pinaatti-juustokastiketta varten laita hienonnetut artisokat ja pinaatti siivilään ja kevyesti painellen anna ylimääräisen nesteen valua pois. Sekoita sitten kaikki tämän kastikkeen ainekset isossa kulhossa ja mausta suolalla sekä valkopippurilla.

Voitele lasagnevuoka voilla ja levitä vuoan pohjalle hiukan kanakastiketta. Lado sen päälle yksi kerros lasagnelevyjä, sen päälle vajaa kolmannes pinaatti-juustokastikkeesta sekä vajaa kolmannes kanakastikkeesta. Ripottele kanakastikkeen pinnalle noin 50 g mozzarellaraastetta ja lado seuraava kerros lasagnelevyjä. Toista kerrokset vielä kaksi kertaa ja kun olet latonut päällimmäisen kerroksen lasagnelevyjä paikoilleen, yhdistä jäljellä olevat kastikkeet ja levitä se lasagnen pinnalle. Lopuksi vielä kerros mozarellaraastetta.

Peitä vuoka alumiinifoliolla ja laita uuniin 175 asteeseen. Puolen tunnin kuluttua poista folio ja paista toiset 30 minuuttia samassa lämpötilassa. Käännä sitten uunin lämpö 230 asteeseen ja paista lasagnea vielä sen verran että se ruskistuu kauniisti ja pinta alkaa kuplia. Tähän kuluu aikaa noin 5 – 10 minuutia. Vahdi koko ajan ettei pinta vahingossa pala. Anna valmiin lasagnen jäähtyä ja vetäytyä 20 – 30 minuuttia ennen tarjoilua. Lopuksi pinnan voi vielä viimeistellä hienonnetulla tuoreella basilikalla.


p.s. Tästä tuli niin hyvää, että jopa ”oma ravintolakriitikkoni M” ei löytänyt tästä mitään paranneltavaa. Puhumattakaan, että kanalasagne oli todella hyvää myös mökkiolosuhteissa pakasteesta uudelleen lämmitettynä.


Klassikkosalaatit

$
0
0

Parhaat asiat ovat yksinkertaisia, kuten nämä pari välimerellistä klassikkosalaattia, joita jaksaa nauttia vuodesta toiseen. Useimmat horiatikin ja insalata capresen ainekset löytyvät lähikaupasta. (”Useimmat” tarkoittaa sitä, että vihreää paprikaa ja aitoa mozzarella bufalaa joutuu kuitenkin usein metsästämään isoimmista marketeista asti.)

Kumpikaan näistä salaateista ei sisällä mitään ns salaattivihreää, mutta molemmissa on salaatin alkuperämaalle tyypillistä juustoa. Kreikkalainen maalaissalaatti eli horiatiki sisältää fetaa(ei ”salaattijuustoa”!) ja italialaisen capresen juusto on mozzarella bufalaa, kumpikin EU:n suojattuja alkuperänimityksiä, joita ei saa käyttää mistään muista juustoista, ei niiden maitopohjaisista kopioista eikä vegaanisista korvikkeista.

Nämä herkulliset salaatit sopivat yhtä hyvin muun ruoan lisukkeeksi kuin myös ihan sellaisenaan nautittaviksi. Resepteissä on mainittu vain ainekset, ei niiden määriä.


Insalata caprese

tomaattia
mozzarella bufalaa
tuoretta basilikaa
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria


 
Horiatiki

kurkkua
tomaattia
punasipulia
vihreää paprikaa
oliiveja
fetaa
oliiviöljyä
kuivattua oreganoa

Viewing all 1374 articles
Browse latest View live